Čalmmiidgámmáid stilen ja deattuhaneapmi lea deaŧalaš oassi máŋgga olbmo beaivválaš čábbodatrutiinnas. Bures hábmejuvvon čalmmiidgámmát sáhttet deattuhit ámmáid ja addit olles muođuidda čorgadis ja ollislaš ilbma. Álggáheddjiide gálmmašbensa lea dávjá buot álkimus ja geavaheaddjeustitlaš veahkkeneavvu. Dán artihkkalis mii čalmmustahtit dan, movt don válljet alccesat heivvoleamos ivnni ja oahpat vuođđoteknihka, mainna oaččut čáppa ja luonddolaš bohtosa.
Manin lea deaŧalaš deattuhit čalmmiidgámmáid?
Čalmmiidgámmáin lea stuorát mearkkašupmi go mii dávjá jurddašat. Dat leat dego rámmát min muođuidda. Rievttes láhkai stilen čalmmiidgámmát sáhttet:
- Deattuhit čalmmiid ja buktit daid ovdan.
- Rámmet muođuid ja addit daidda struktuvrra ja dássehisvuođa.
- Oažžut du ilbma orrut eanet virggádin ja čorgen.
- Dahkat du olles makeup-looka ollislašvuođa.
Vaikko dus livčče luonddusteaset dievva ja čáppa čalmmiidgámmát, de unna ivdneaddideapmi bensain sáhttá dahkat stuorra erohusa.
Movt válljet rievttes ivnni?
Rievttes ivnni válljen lea alfad ja omegad go háliida luonddolaš ja heivvolaš bohtosa. Vearro ivdni sáhttá dahkat bohtosa menddo garasin dahje ebaluonddolažžan. Dás leat muhtin njuolggadusat, mat veahkehit du válljemis:
Vástit vuovttaid ivdnái
Buoremus njuolggadus lea válljet ivnni, mii lea lahkallaš du iežas vuovttaid ivnni. Jus dus leat sevdnjes vuovttat, vállje ivnni mii lea ovtta dahje guovtte seaivvu čuovgadat go du vuovttat. Jus dus fas leat hui čuovges vuovttat, de sáhtát válljet ivnni mii lea ovtta dahje guovtte seaivvu sevdnjedat. Dát ráhkada luonddolaš kontrástta iige daga čalmmiidgámmáid menddo hallávažžan.
Váldde vuhtii du liikeivnni (undertone)
Deháleabbo go ieš ivdni lea dávjá ivnni liekkasvuohta dahje galmmusvuohta. Geahča du liikeivnni. Jus du liiki lea eanet galmmas (leat ruvsadat dahje bielloladat vuođus), de galmmas, grásešbeige ivnnit heivejit bures. Jus du liiki lea liekkas (leat fiskes dahje olivenivdnásaš vuođus), de liekkas beige dahje gohpparivnnit sáhttet leat buorit. Eanaš olbmuide heivejit goitge buoremusat neutrála dahje galmmas seaivvut, danin go dat matchet buoremusat čalmmiidgámmáid guolggaid luonddolaš ivdnái iige šatta menddo ruškkes bohtos.
Testten lea deaŧalaš
Ále bala testegeivnniid gávppis. Buoremus lea geahččalit ivnni gieđa ala dahje vel buoret, oalleža buohtastahttin dihte. Dalle oainnát mot ivdni heive du liikeivdnái beaivečuovggas.
Vuođđoteknihkka: Lahtis lahttái
Go leat gávdnan rievttes ivnni, de lea áigi oahppat geavahit dan. Dego buot áššiin, hárjehallan dahká meistara. Čuovo dáid láhtuid:
- Gárvvistallan: Ovddemus, hárdde čalmmiidgámmáid bajás guvlui smávva čalmmiidgámmáhárdjiin (spoolie). Dát veahkeha oaidnit čalmmiidgámmáid luonddolaš hámi ja guđe sajiin leat eanet ráiggit dahje unnit guolggat.
- Sárgun ja dievdiheapmi: Geavat bensa ja sárggo smávva, geahpes sárgáid mat sulastahttet čalmmiidgámmáid guolggaid. Álgge sárgut gaskkamušas ja joatkke olggosguvlui. Várut ahte it deatte bensa menddo garrasit. Deaŧaleamos lea dievdit ráiggiid ja ráhkadit luonddolaš ilbma, ii sárgut ođđa, dievas gámmá. Deattut eanemusat gámmá bajimus čohka ja loahpageaži.
- Láivven: Go leat sárgon ja dievdan gámmáid, váldde fas hárdji ja hárdde daid čađa. Dát láivve ivnni, sihko eret menddo čielga sárgáid ja dahká bohtosa olu láivvasabbon ja luonddolaččabbon.
- Loahppaheapmi: Jus háliidat ahte čalmmiidgámmát bistet bures olles beaivvi, sáhtát loahpas sivdnodit daidda unna čielga čalmmiidgámmágela.
Dábáleamos meattáhusat ja movt daid várjaluvvat
Álggus sáhttet dahkkot muhtin meattáhusat. Deaŧaleamos lea dovdat daid ja diehtit movt daid eastadit.
- Menddo sevdnjes ivdni: Dát lea dábáleamos meattáhus. Muite válljet ivnni mii lea ennemmat veahá liian čuovgat go liian sevdnjes.
- Menddo garrasit sárgojuvvon: Bohtos lea dego “blokkameahttun”. Várjal dan geavahusain geahpes gieđa ja sárgguin mat leat dego guolggat.
- Ebaluonddolaš hápmi: Ále geahččal rievdadit du čalmmiidgámmáid hámi radikálalaččat. Bargga dan hámiin mii dus lea ja buvttat dan ovdan.
- Ii láivve ivnni: Hárdji geavaheapmi lea vealtameahttun jus háliidat luonddolaš bohtosa.
Čalmmiidgámmáid bensa lea máŋggabealat ja álkes reaidu, mii sáhttá buoridit du čábbodat rutiinna mearkkašahtti láhkai. Go gávnnat alccesat heivvolaš ivnni ja hárjehalat vuođđoteknihka, de fuomášat fargga man álkes lea oažžut čorgadis ja definerejuvvon čalmmiidgámmáid, mat čábbudahttet du muođuid juohke beaivvi.
