Rievttes vuoktahábmenávdnasiid geavaheapmi lea dehálaš oassi vuoktadikšumis ja hábmemis. Nugo čájehuvvo govain, gávdnojit máŋggalágan buktagat, main lea juohkehaččas iežas ulbmil – lunddolaš ja čáppa bohtosa juksan. Háliditgo lasi voluma, seailluhit hábmejuvvon vuovttaid dahje dušše lasihit šerresvuođa, de gávdno sihkkarit buvtta mii heive dutnje. Muhto mo gávdnat dan rievttes ja mo dan geavahit nu ahte oažžu buoremus bohtosa? Dán artihkkalis mii mannat čađa buot maid dárbbašat diehtit vuoktahábmenávdnasiin.
Mii dat lea vuoktahábmenávnnas?
Vuoktahábmenávnnas lea namahus iešguđetlágan buktagiidda maid ulbmil lea veahkehit hábmet, seailluhit, suodjalit ja addit struktuvrra dahje šerresvuođa vuovttaide. Dat geavahuvvojit maŋŋel bassama ja balssáma, dávjá ovdal goikuheami dahje maŋŋel go vuovttat leat gárvásat hábmejuvvon. Vuoktahábmenávdnasiin sáhttá rievdadit vuovttaid iešvuođaid veaháš, ovdamearkka dihte dahkat daid roassut dahje silkebuohtisin, dahje addit daidda voluma dahje doarjaga mii bistá olles beaivvi. Rievttes buktaga válljen lea mearrideaddji dasa, man bures lihkostuvat iežat vuoktahábmemiin.
Dábáleamos vuoktahábmenávdnasiid šlájat
Gávdnojit ollu iešguđetlágan hábmenávdnasat, ja sáhttá leat váttis diehtit, mii heive mihkkige. Dás leat muhtun dábáleamos šlájat ja daid geavahanulbmilat.
Vuoktaskálvi (Mousse)
Vuoktaskálvi lea geahpes váhtolaš buvtta mii lea erenomáš voluma addimii. Dat heive bures olbmuide geain leat seaggi dahje normála vuovttat, ja geat háliidit loktet vuovttaid ruohttasiin. Skálvi addá maiddái veahá doarjaga ja sáhttá veahkehit meroštallat gárguid. Dat galgá dábálaččat biddjojuvvot njuoska, giehtaskirddiin goikaduvvon vuovttaide ovdal goikuheami fovnnain.
Vuoktaspreija
Vuoktaspreija lea klassihkar mii gávdno máŋgga fanas. Dan váldoulbmil lea seailluhit gárvves vuoktahábberustega. Spreijjat gávdnojit iešguđetlágan nanusvuođain, geahpes doarjagas gitta hui nana doarjagii. Geahpes doarjja heive lunddolaš lihkadeami seailluheapmái, go fas nana doarjja lea buorre basiide ja eará gáibideaddji vuoktahábmemiide. Spreija galgá suihkutuvvot goikkes vuovttaide loahpas, gaskka birrasiid 20-30 cm gaskkas.
Vuoktagela ja -váksa
Gela ja váksa leat buktagat mat addet nana doarjaga ja meroštallama. Gela addá dábálaččat njuoska ja šerres logu, ja goiká garran. Dat heive bures oanehis vuovttaide ja stiillaide mat gáibidit bissovašvuođa. Váksa fas addá dávjá eanet mátta ja elásttalaš bohtosa. Vávssain sáhttá ođđasit hábmet vuovttaid beaivvi mielde, ja dat lea buorre struktuvrra ja tekstuvrra addimii, earenoamážit oanehis ja gaskaguhkosaš vuovttaide. Goappašagat galget geavahuvvot unna meriin ja biddjojuvvot dábálaččat goikkes dahje veahá njuoska vuovttaide.
Serum ja olju
Serum ja olju leat vuosttažettiin jurddašuvvon dikšut ja buoridit vuovttaid logu. Dat veahkehit caggat ropmi, addet earenoamáš šerresvuođa ja dahket vuovttaid silkebuohtisin. Dat eai atte doarjaga, muhto leat buorit maŋemus lávkkin vuoktahábmemis. Bidje dušše moadde čierpma vuovttageahčiide ja guvttiide, sihke njuoska ja goikkes vuovttaide. Várut ahte it bija menddo lahka vuovttaruohttasiid, earenoamážit jos dus leat seaggi vuovttat.
Mo válljet rievttes buktaga iežat vuoktašládjii?
Go válljet hábmenávdnasa, de lea dehálaš váldit vuhtii sihke iežat vuoktašlája ja dan maid háliidat juksat. Juohke vuoktašládja dárbbaša iežaslágan dikšuma.
Seaggi dahje normála vuovttat
Jos dus leat seaggi vuovttat mat álkit lossot, de galggat válljet geahpes buktagiid. Volumaskálvi, volumabuhtter dahje geahpes teksturspreija leat buorit válljimat. Dát addet voluma ja struktuvrra almma ahte dahket vuovttaid lossadin. Várut lossa oljjuin ja vuvddiiguin mat sáhttet dahkat vuovttaid buoidin.
Bákkos dahje ropma vuovttat
Bákkos vuovttat dustejit eanet ja sáhttet dárbbašit nana buktagiid maid sáhttá hálddašit. Vuodja, nana vaksat dahje serumat mat caggat ropmi, leat buorit. Dát buktagat veahkehit lážestit ja dahkat vuovttaid buhtisteappot ja hálddašahttin. Maiddái nana doarjaga spreijjat sáhttet leat ávkkálaččat seailluhit hábmejuvvon vuovttaid.
Gárgot vuovttat
Gárgot vuovttaide lea dehálaš geavahit buktagiid mat meroštallet gárguid ja lasihit njuoskkadeami. Gárgotvuodja, geahpes gelat dahje flettenspreijjat leat buorit. Dat veahkehit eastadit ropmi ja addet gárgguide elastisitehta ja meroštallama almma ahte dahket daid garradin. Serum sáhttá maiddái leat buorre lasihit šerresvuođa ja caggat ropmi.
Dehálaš rávvagat geavaheapmái
Vaikko dus livččii buoremus buvtta, de riekta geavaheapmi lea mearrideaddji loahppabohtosii. Dás leat muhtun oppalaš njuolggadusat maid galggat muitit:
- Álggát álo unna meariin: Lea álot álkit lasihit buktaga go váldit dan eret. Álggát unna meariin, ja lasit eanet jos dárbbahat.
- Juvssat bures gieđain: Ovdal go bidjat buktaga vuovttaide, de juvsse dan bures gieđaid gaskkas. Dát liegganahttá buktaga ja veahkeha juohkit dan dássedit.
- Fuomáš njuoska vs. goikkes geavaheapmi: Loga álo geavahanrávvagiid. Muhtun buktagat, dego skálvi, doibmet buoremusat njuoska vuovttain, go fas earát, dego váksa ja spreija, heivejit buorebut goikkes vuovttaide.
- Geskos guvttiide ja geahčiide: Eanas buktagiid galgá bidjat vuosttažettiin vuovttageahčiide ja guvttiide, gos dat dárbbašuvvojit eanemusat. Várut bidjamis menddo ollu ruohttasiidda, mii sáhttá dahkat vuovttaid lossadin ja buoidin.
- Geavat gámpá dahje suorpmaid juohkimii: Geavat hárvi gámpá dahje iežat suorpmaid juohkit buktaga dássedit vuovttaide. Dát sihkkarastá ahte buot vuovttat ožžot veahá buktaga ja ahte ii šatta menddo ollu okta sadjái.
Go oahpat dovdat iežat vuovttaid ja daid dárbbaid, ja go iskkadat iešguđetlágan buktagiid, de gávnnat dađistaga dan rievttes kombinašuvnna mii addá dutnje daid bohtosiid maid háliidat. Muite ahte vuoktahábmen galgá leat somá, ja rievttes reaidduiguin don sáhtát buktit ovdan iežat persovnnalašvuođa čáppa vuoktahábmemiin.
