Bissovaš gárddideapmi sáhttá addit vuovttaide ođđa eallima ja čáppa hámi, muhto dat maiddái gáibida earenoamáš fuolahusa vai gárddidemat bissot čábbán ja elastihkalažžan. Rievttes šampoo válljen lea vuosttaš ja deháleamos lávki dán proseassas. Várrogas bassan ii dušše buhtista vuovttaid, muhto maiddái suodjala daid ođđa struktuvra ja veahkeha seailluhit njuoskkadássedeattu, mii lea dehálaš gárddiduvvon vuovttaid dearvvašvuhtii.
Miks gárddiduvvon vuovttat dárbbašit earenoamáš dikšuma?
Bissovaš gárddideami kemiijalaš proseassa rievdada vuovttaid luonddulihtii struktuvrra. Dát proseassa rahpas vuovtta olgogearddi (cuticula) vai gárddidaneavnnas beassá sisa ja sáhttá ođđasit hábmet vuovtta sistegearddi. Vaikko bohtosat leat čábbát, dat proseassa sáhttá guođđit vuovttaid hearkibun, goikásebbon ja eanet huohppásin. Dán dihte gárddiduvvon vuovttat dárbbašit eanet njuoskkadeami ja várrogas gieđahallama go vuovttat mat eai leat gieđahallojuvvon. Veahkkete-šampoo dahje menddo garra bassan sáhttá johtilit goikadit vuovttaid, dahkat daid ropmin ja heajudit gárddidemiid hámi.
Makkár šampoo lea buoremus gárddiduvvon vuovttaide?
Go ozat heivvolaš šampoo, de lea dehálaš ohcat tuotteid, mat leat ráhkaduvvon seailluhit sihke vuovttaid dearvvašvuođa ja gárddidemiid hámi. Dás leat muhtin iešvuođat, maidda galggat geahččat.
Várrogas bassaneavdnasat
Vállje šampoid, main leat várrogas ja láđis bassaneavdnasat. Garra sulfáhtat, dego sodium lauryl sulfate (SLS), sáhttet leat menddo garas gárddiduvvon vuovttaide, go dat besset eret luonddulihtii oljjuid ja goikadit vuovttaid. Ohce baicce sulfáhtahis šampoid dahje daid, main leat láđisut alternatiivvat. Dát buhtistit vuovttaid ja vuovttanáhki njuovžilit, nu ahte ii massot dehálaš njuoskkadássedeattu.
Njuoskkudeaddji ja dorvvolaš ávdnasat
Gárddiduvvon vuovttat dárbbašit olu njuoskkadeami. Šampoot, main leat njuoskkudeaddji ávdnasat, leat dehálaččat. Ohce ávdnasiid dego:
- Proteiinnat: Keratiidna, silkeproteiinnat dahje go गेहूंproteiinnat veahkehit divvut ja nanosmahttit vuovttaid struktuvrra, mii lea vaháguvvan kemiijalaš gieđahallama dihte.
- Luonddulihtii oljjut: Ovdamearkka dihte argan-, kokos- dahje jojobaolju addet njuoskkadeami, eastadit vuovttaid goikamis ja addet daidda šelggodeami.
- Njuoskkadeaddjit: Ávdnasat dego glyseriina dahje panthenol (pro-vitamiidna B5) geasuhit njuoskkadeami áimmus ja čatnet dan vuovttaide, mii veahkeha seailluhit daid sevdnjesin ja elastihkalažžan.
UV-suodji
Beaivváš sáhttá vahágahttit gárddiduvvon vuovttaid, dahkat daid goikásebbon ja heajudit gárddidemiid hámi. Muhtin šampooin lea UV-suodji, mii veahkeha suodjalit vuovttaid beaivváža vahágatlaš čuovgga vuostá, ja ná seailluha vuovttaid ivnni ja struktuvrra buorebut.
Mo bassat gárddiduvvon vuovttaid riekta?
Lea dehálaš ii dušše válljet rievttes šampoo, muhto maiddái geavahit dan riekta. Várrogas bassanmetoda veahkeha seailluhit gárddidemiid eallima ja čábbodaga.
1. Njuoskkat vuovttaid liegga čáziin: Vältte menddo báhkkas čázi, go dat sáhttá rahpat vuovtta olgogearddi ja goikadit vuovttaid eanet. Liegga čáhci lea buoremus, go dat buhtista njuovžilit.
2. Lasa šampoo vuovttanáhkái: Bija unna meari šampoo gieđaide ja mássere dan várrogasat vuovttanáhkái suorpma gežiiguin. Dehálaš lea buhtistit vuovttanáhki, ii nihttet vuovttaid guhkkodagaid.
3. Váltte garra hárruma: Go šampoo vuohču, de dikte vuohču golgat vuovttaid guhkkodagaid čađa. Dat lea doarvái buhtistit daid. Ii leat dárbu hárrut dahje nihttet guhkkodagaid, go dat sáhttá dagahit takkuid ja vahágiid.
4. Huhtto vuovttaid bures: Várut ahte buot šampoo lea huhttojuvvon eret. Báhcán šampoo sáhttá dahkat vuovttaid lossadin ja oalát.
5. Geavat álohii hoitoainetta: Šampoo bassama maŋŋá lea dehálaš geavahit heivvolaš hoitoainetta, eandalii gárddiduvvon vuovttaide. Dat gokčá vuovtta olgogearddi, lasiha njuoskkadeami ja dahká vuovttaid álkit čorget.
Maid eará galgá muitit?
Rievttes šampoo lassin leat vel eará áššit, mat veahkehit dikšut gárddiduvvon vuovttaid. Geavat jeavddalaččat čiekŋalis njuoskkudeaddji vuovttamaskáid, mat addet lassinado ja njuoskkadeami. Vältte menddo olu lieggeneavvuid geavaheami, ja go geavahat daid, de álo geavat lieggasuoji. Go goikadat vuovttaid, de coahkkal daid várrogasat liinniin, ale hárro. Geavat viiddisbánat gámppá čorget takkuid njuoska vuovttain, ovdal go geavahat hárjji.
