Juolggit leat dávjá dat ruppaša oassi mii báhcá fuomáškeahttá beaivválaččat. Mii vurdet ahte dat guddet min oppa beaivvi, muhto hárve addit daidda dan fuola maid dat ánssášit. Reguláralaš dikšun ii leat dušše estehtalaš ášši – dat lea maiddái dehálaš oassi olleslaš buorredilis ja iežas divššus. Go juolggit leat buori dilis, dat váikkuhit min komfortii ja lihkadeapmái. Juolgevuođđosa masseren dipma vuoiddasiin, nugo govva čájeha, lea perfekta vuohki loahpahit beaivvi, luoitit eret beaivválaš streassa ja addit iežat vuoiŋŋastanbottu.
Manin juolgenáhkki čavga?
Juolgenáhkki lea lunddolaččat suohkkut go eará sajiin rupmašis, daningo dat galgá suodjalit deaddaga ja njuoskkadeami vuostá. Go náhkki gillá bistevaš deaddaga dahje hárguma – ovdamearkka dihte heivemeahttun gápmagiin, olu vázzimiin dahje čuožžumiin garrasit vuolážiin – dat álgá ráhkadit eanet seallaid suodjalassan. Dát proseassa gohčoduvvo keratiniseremin, ja dat dagaha ahte náhkki šaddá suohkkut ja garasut, ja loahpas sáhttet šaddat čavga 'gohppálat'. Eará sivva sáhttá leat náhki goikan, erenoamážit go ii oaččo doarvái njuoskkadusa, mii hehtte dan bissumis elásttalažžan.
Ruovttudikšunrituala lávkkiid mielde
Systemáhtalaš dikšun lea čoavdda buhtes ja silkebuohtes juolggiide. Čuovo dáid lávkkiid vuoi oaččut buoremus bohtosiid ruovttus, aivve iežat vuoiŋŋadeamis.
1. lávki: Vuoiŋŋastahtti juolgelávgu
Álggat dikšunrituala liekkus juolgelávgguin. Deavdde lávgu dahje stuorra lihti liekkus čáziin (muhto ii menddo báhkasin, vai náhkki ii goikka eanet). Lasit dasa kosmehtalaš sálttiid, dego Epsom-sáltti, mii veahkeha vuoiŋŋastahttit lihkasiid, dahje muhtin čivgga biebadahtti oljju, dego lavendel- dahje teatreoljju. Dát ii dušše vuoiŋŋastahte váiban juolggiid, muhto maiddái dipmoda náhki ja ráhkkanahttá dan čuovvovaš lávkái. Doalat juolggiid čázis sullii 15-20 minuhta, vai náhkki beassá dipmot albmaládje.
2. lávki: Várrogas guorran (piling)
Go náhkki lea dipmon, lea áigi váldit eret jápmán náhkeseallaid. Dán lávkái sáhtát geavahit spesiála juolgeskruva (guorranvuoidasa) masa leat lasihuvvon smávva partihkkalat dego sálttit dahje sohkar. Massere vuoidasa birra jagiid mielde juolgevuođđosii, erenoamážit guolbbaide ja eará garra sajiide. Dát buorida maiddái varrajohtima. Geavat pumsa-geađggi dahje juolgefiilla várrogasat guovlluide mat leat erenoamáš garasnuvvan. Muitte ahte don galggat dušše 'filit' náhki, it hárgot dan. Ale goassege leikke čavga náhki eret bastilis reaidduiguin, dasgo dat sáhttá dagahit roasmmehusaid.
3. lávki: Biebadahtti máska
Guorraneami maŋŋá náhkki lea gárvvis ja earenoamáš vuostáiváldi biebmoávdnasiidda. Juolgemáska addá náhkkái dan čiekŋalis njuoskkadusa ja biebmu maid dat dárbbaša. Leive suohkes ja valjis gearddi máskka oppa juolgái, gokčon maiddái gaskkaid ja juolgeselggi. Buoremus váikkuhusa dihte sáhtát girdit juolggiid plastihkkain dahje coggat vullošuhkuid. Dát lásiha lieggasa ja veahkeha ávdnasiid njuovvat buorebut náhkkái. Diktte máskka doaibmat sullii 20-30 minuhta, dahje akár badjel ija, jos háliidat earenoamáš intesiivvalaš dikšuma. Ohcal máskkaid main leat ávdnasat dego urea, shea-vuodja, kakao-vuodja dahje lunddolaš oljjut.
4. lávki: Beaivválaš njuoskkadeapmi
Maŋemus, muhto ii unnimus, lea beaivválaš njuoskadeapmi. Vai bisuhit dipmolašvuođa ja eastadit ođđa gohpiid šaddama, lea dehálaš vuoidadit juolggiid juohke beaivvi. Atte rikkes juolgevuođđosa mii lea ráhkaduvvon earenoamážit dán guvlui, dasgo dat lea dávjá suohkkut ja eanet biebadahtti go dábálaš rupmašvuoiddas. Buoremus áigi vuoidadit lea ovdal go manat nohkkat. Massere vuoidasa bures sisa, erenoamážit guolbbaide ja gaskkaide, dassái go dat lea njuovvan oalát. Dát unna beaivválaš rutiidna dahká stuorra erohusa guhkes áiggi mielde.
Dábit čáppa ja dearvvas juolggiide
Lassin reguláralaš dikšunrituala lassin, leat muhtin beaivválaš dábit mat veahkehit doalahit juolggiid buori dilis:
- Vállje gápmagiid mat heivejit bures ja eai deatte.
- Váldde eret goikkis náhki reguláralaččat, muhto ale geavat bastilis reaidduid.
- Vuoidda juolggiid juohke beaivvi njuoskadahtti vuoiddasiin.
- Geahča ahte it vácca menddo olu garrasit láhttiin bániin alde.
- JuoSga doarvái čázi beaivvis, dasgo dat veahkeha doalahit náhki njuoskkasin maiddái siste.
- Addde juolggiiddát vuoiŋŋastanbottuid ja lokte daid bajás go leat leamaš guhká olu lihkadeames.
- Geavat vullošuhkuid mat leat ráhkaduvvon lunddolaš materiálas, mii diktá náhki vuoigŋat.
Muitte ahte reguláralašvuohta lea buot deháleamos go áigu oažžut bistevaš bohtosiid. Systemáhtalaš juolgedikšun ii dušše buorid náhki dili ja eastat váivviid, muhto lea maiddái vuohki fuolahit iežat ja iežat buorredilis. Gávnna áiggi dán unna ritulii vahkkosaččat, ja beaivválaš njuoskadeapmái. Du juolggit leat giitevaččat, ja don ieš dovddat iežat buorebut go válddát vára rupmaša vuođus.
