Suodjejeaddji hupkavuoivvas lea okta dain álkis, muhto earenoamáš dehálaš oassin beaivválaš čábbodatfuolahusas. Vaikko dat orru leamen álkes buktagis, de dan ávki hupkaid dearvvašvuhtii ja čábbodahkii lea stuoris. Dát ii leat dušše veahkki goike ja rohtadan hupkaide, muhto maiddái nana suodji beaivválaččat ja oppalaš vuođđu eará hupkameaikkaide. Mii geahčadit dárkileappot, mo sáhtát ávkkástallat hupkavuoivvasa buoremus lági mielde.
Manin lea hupkavuoivvas dehálaš beaivválaččat?
Hupkaid liiki lea hui seaggi ja rašši go dan veardida muđui muođuid liikkiin. Das váilot vuohččaráksnafuohkasat ja das lea dušše unnán melanina, mii lea pigmenta mii suodje liikki beaivvanis. Dan dihte hupkat leat earenoamáš hearkkit goikamiššii ja fáktoriidda dego biekka, buollaša, beaivváža ja goikkis áimmu siskkobealde. Geavahettiin hupkavuoivvasa beaivválaččat, don it dušše lasit divvodeami, muhto maiddái ráhkadat suodjegárvvu mii eastada divvodeami jávkama ja suodje hupkaid olgguldas roassuid vuostá. Regelmeššálaš geavaheapmi sáhttá eastadit hupkaid rohtadeami ja dahkat daid divrrasin ja dearvvašin.
Mo válljet rievttes hupkavuoivvas?
Go válljet hupkavuoivvasa, de lea dehálaš geahččat ávdnasiid. Ohcal ávdnasiid mat addet divvodeami ja suoji, dego:
- Luonddulaš oljjut: Jojoba-, mandel- dahje kokosolju divodit ja dikšot hupkaid.
- Vuojat: Shea- dahje kakaovuoja addet guhkitáigásaš divvodeami ja ráhkadit suodjegárvvu.
- Váksá: Mievllaváksá lea luonddulaš ávnnas mii lása divvodeami hupkaide ja suodje daid goikamis.
- Vitaminnat: E-vitamiidna lea nana antioksidánta mii veahkeha ođasmahttit ja suodjet liikki.
Jus áiggut leat olgun beaivvádagas, de lea jierbmái válljet hupkavuoivvasa mas lea beaivvášsuodjefáktor (SPF). Dát addá liigesuoji hupkaid rašes liikki várás UV-säteid vuostá, mat sáhttet dagahit sihke goikama ja liikki árra boarásnuvvama.
Hupkavuoivvas okto – luonddulaš hupkafuolahus
Hupkavuoivvasa geavaheapmi okto lea buoremus vuohki doalahit hupkaid divrrasin ja dearvvašin. Dat addá luonddulaš hoahkan ja heive bures beaivválaš geavahussii go it hálit geavahit olu meaikka. Vai oaččut buoremus bohtosiid, de čuovo dáid lávkkiid:
- Njuoza álo buhtes ja goikkis hupkaide.
- Geavat dan iđđes ovdalgo vuolggát olggos suodjin beaivvi áigge.
- Lasit ođđasit beaivvi mielde go dárbbaha, earenoamáš borrama ja juhkama maŋŋá.
- Njuoza čeavlái gárvvu ovdalgo nohkkat. Idjadivat hupkavuoivvas beassá bargat guhkit áigge ja divodit ja ođasmahttit hupkaid go don oađát.
Hupkavuoivvas hupkaruškka vuolde – guhkitbistevašivuođa ja suoji várás
Hupkavuoivvas ii leat dušše fuolahussan, muhto maiddái erenoamáš vuođđun hupkaruškii, earenoamážit jus geavahat matte dahje guhkitáigásaš hupkaruškkaid mat sáhttet goikadit hupkaid. Geavahemiin hupkavuoivvasa vuođđun, don it dušše suodjet hupkaid goikamis, muhto maiddái dahkat hupkaruškka bistit guhkit ja njuovžilabbot levdnjot.
Mo dan dahkat:
Vuohki lea álkes. Vuos njuoza asehaš gearddi hupkavuoivvasa hupkaide ja divtte dan suorpmat muhtin minuhta. Jus hupkat dovdojit liiga vuoivvasin, sáhtát várrugasat 'báhkket' badjelmeari eret paberneavttáriin. Dán maŋŋá sáhtát njuozastit hupkaruškka nugo lávet. Bohtos lea ahte hupkaruška oidno ovttatássáleappot ja hupkat bissot divrrasin ja mielahassin olles beaivvi. Dát álkes lávki sáhttá dahkat stuorra erohusa sihke du hupkaid dearvvašvuhtii ja du meaikka bistevašvuhtii.
