Maŋŋel guhkes ja váivves beaivvi ii leat mihkkege buoret go liekkus lávgun, mii vuostáiváldá sihke rumaša ja milla. Jus háliidat lasihit dán beaivválaš dáhpáhussii earenoamáš elemeantta, geahččal Kłodawa sáltti. Dát luondduriikkaid riggodat sáhttá muhttit du lávgunlanja unna ruovttuspa:n, addin dutnje boddu vuoigatvuođa ja vuoiŋŋasteami. Sálttilávgun ii leat dušše buhtisteapmi, muhto maiddái rituaala, mii veahkeha gávdnat siskkáldas dássedeattu ja dikšut liikki.
Mii lea Kłodawa sálti ja manne dat lea buorre?
Kłodawa sálti lea luonddulaš báktesálti, mii boahtá Polskka čiekŋalamos sáltiruuvkkiin. Dán sáltti earenoamášvuohta lea dan buhtisvuohta ja rigges minerálavuoruheapmi. Danne go dat ii leat raffineren dahje kemiijalaččat buhtistuvvon, das leat seailluhan olu luonddulaš elemeanttat, mat leat dehálačat min rumašii. Kłodawa sálttis lea eanemus natriumklorida, muhto das leat maiddái makro- ja mikroelemeanttat nugo magnesium, kalium, kalsium, zinka, geađgi ja ruovdi. Dát minerálat leat dovddus iežaset positiivvalaš váikkuhusain liikki dillái. Dat sáhttet veahkehit liikki čázi balánssa doallamis, addit dani njuoktavuođa ja dahkat dan dipmabun ja elastihkalabbun.
Mo ráhkadit dehálaš sálttilávgun?
Ráhkadit iežat vuostáiváldi sálttilávgun lea álki ja ii gáibit olu áiggi. Lea dehálaš čuovvut muhtun njuolggadusaid vai oaččut buoremus bohtosiid ja duođai návddašit dán vuoiŋŋastanbottus.
1. Vállje rievttes čáhce temperatuvrra
Čáhce ii galggašii leat menddo báhkas, danin go dat sáhttá goikadit liikki. Buoremus temperatuvra lea sullii 37-38 Celsiusgráda, mii lea lahka rumaštemperatuvrra. Dát temperatuvra vuostáiváldá lihccasiid, veahkeha geahpedit streassa ja ii geasit liikki luonddulaš suodjaleami. Lávgunáigi galggašii leat sullii 15-20 minuhta. Dat lea doarvái áigi vai minerálat besset váikkuhit, muhto ii nu guhká ahte čáhci álggašii váikkuhit negatiivvalaččat liikki njuoktavuhtii.
2. Lasit rievttes meari sáltti
Dábálaš lávguma várás dábálaš sturrosaš lávgunámmárii lea heivvolaš lasihit sullii ovtta dehe guokte gohpa sáltti (sullii 200-400 g). Lea buorre seahtit sáltti vuolgán čáhcešurgadis, vai dat buorebut seahkána. Jus háliidat intensiivvalat minerálalávgun, sáhtát lasihit eambo sáltti, muhto álggos lea buorre geahččalit unnit meari ja geahččat, mo du liiki reagerer. Muitte ahte sálti galgá leat ollásit seahkanan ovdalgo manat lávgut.
3. Lasit earenoamáš hájaid ja dikšuma
Vai dahkat lávgunis vel eanet hemmolačča, sáhtát lasihit muhtun lasáhusat. Dáppe leat muhtun evttohusat:
- Eteralaš oljjut: Muhtun čalmmit eteralaš oljju, nugo lavendel-, kamomilla- dehe ylang-ylang-oljju, lasihit aromaterapevtalaš beali lávgumii. Dat vuostáiváldet ja veahkehit nohkamea.
- Liikeruovttut: Sáhtát lasihit liikeruovttuid, nugo rose-, kamomilla- dehe kalendulaliđiid. Dat eai dušše čábbuda lávguma, muhto sáhttet maid leat liikki várás ánolaččat.
- Dikšunoljjut: Jus dus lea hui goikkis liiki, sáhtát lasihit gárccádaga luonddulaš oljju, nugo mandel-, jojoba- dehe kokosoljju. Dat dahká liikki dipmabun ja eanet njuokkasin.
Masa galgá muitit maŋŋel lávguma?
Go leat geargan lávgumiin, lea dehálaš dikšut liikki riekta. Fargga go boađát ámmáris, álo áiggut rumaš buhtes čáziin vai beasat eret sáltibázahusain. Dasto goikadala liikki várrugasat dipmadiin liinniin, alge hárut dan. Maŋŋel sálttilávgun lea buorre vuoidat rumaša njuoktudahtti vuoidasiin dehe oljjuin. Dát veahkeha doallat njuoktavuođa liikkis ja dahká dan vel dipmabun ja lieggasabun. Dán rituaala maŋŋel geahččal vel vuoiŋŋastit veaháš, juhkat teaja ja návddašit vuoigatvuođas.
