Čáppa ja lunddolaš bárut oanehis vuovttain leat elegantta ja áigeguovdilat vuohki, mii addá vuovttaide eanet struktuvrra ja voluma. Ollugat jáhkket ahte bárruid ráhkadeapmi gáibida álo lieggoneavvuid, mat sáhttet vahágahttit vuovttaid. Lea goittotge vejolaš juksat bivnnuhis geahčastaga maiddái báhkaheami haga, erenoamážit go leat oanehis vuovttat. Dát mearkkaša vuovttaide šetrrideabbo gieđahallama ja seammás seastá áiggi. Oahpásnuva álkes ja beaktilis teknihkaide, maiguin sáhtát ieš ráhkadit fiinna bárruid, mat ožžot du vuovttaid orrut dearvašin ja vuoiŋŋalažžan.
Vuovttaid válmmaštallan bárruid várás
Ovdel go álggát hábmemiin, lea dehálaš válmmaštallat vuovttaid riekta. Vuohččan lea buoremus álgit vuvddiin, mat leat buhtis ja vehá njuoskat. Áibbas goikkis vuovttat eai váldde seamma bures hámi vuostá, ja menddo njuoskat vuovttat ges eai gova njuolga. Dan dihte lea buoremus bassat vuovttaid ja dasto vehá goikadit daid siivvožit skihpáriin dahje láidestit daid gohkat birrasiid 15-20 minuhta.
Go vuovttat leat ain vehá njuoskat, sáhtát geavahit vuovttaid hábmenávdnasa. Vuovttaskuhppa (mousse), mii addá voluma, dahje teksturaid addi spreija leat buorit válljemat. Dát buktagat veahkehit bárruid bissut guhkit ja addet daidda eanet struktuvrra. Lea dehálaš ahte it geavat menddo olu ávdnasa, erenoamážit oanehis vuovttain, vai dat eai šatta menddo lossadin. Levvet ávdnasa dássedit olles vuovttaide, vuođđosis gitta giegáide.
Teknihkat bárruid ráhkadeapmái báhkaheami haga
Go vuovttat leat válbmasat, sáhtát geavahit muhtin dáin álkes teknihkain. Geahččal iešguđetlágan vugiid ja gávnna dan, mii heive buoremusat du vuovttatšládjii ja oanehisvuhtii.
1. Bihtát dahje smávva čuolpmat
Dát lea klassihkalaš ja beaktilis vuohki. Juoge njuoska vuovttaid smávit ossiide. Mađe smávit osiin álggát, dađe smávit ja čavgebut bárut šaddet. Gierdda juohke oasi iežas birra dassážii go dat čuolbmašuvvá ja gidden dan smávva njuikunásttiin dahje gummebáttin. Mađe eanet čuolmmaid ráhkadat, dađe eanet voluma oaččut. Ane čuolmmaid vuovttain dassážii go dat leat ollásit goikán, mii sáhttá bistit muhtin diimmuid. Vuovttaid luovosmahttima maŋŋá sáhtát hárát daid suorpmaiguin vai dat orrot lunddolaččabut.
2. Báddetehnikka
Vaikko dát teknihkka lea bivnnut guhkes vuovttain, de dat doaimma maiddái oanehis vuovttain, jus heivehat dan. Váldde elastihkalaš vuovttabátti ja bija dan oaivvi birra dego gurpmu. Álggát ovddaveaji vuovttain ja váldde smávva oasi vuovttain ja gierdda dan bátti birra. Lasit dađistaga eanet vuovttaid ja joatkke gierddadeami bátti birra olles oaivvi birra. Oanehis vuovttaid gieđahallan sáhttá gáibidit eanet smávva giddenneavvuid, mat doalahit vuovttaid sajes. Divtte vuovttaid gohkat ollásit ovdal go válddát bátti eret.
3. Suorpmaiguin gierddadeapmi
Dát lea hui jođánis ja álkes teknihkka, mii heive erenoamážit hui oanehis vuovttaide. Juoge njuoska vuovttaid smávva ossiide. Váldde ovtta oasi ja gierdda dan suorpma birra. Go oassi lea gierdan, de gidden dan oaivenáhkis smávva njuikunásttiin. Joatkke dáinna olles oaivvi mielde. Ane njuikunásttiid dassážii go vuovttat leat goikán. Loahpas váldde násttiid eret ja hárre bárruid várrugasat suorpmaiguin.
Mo oažžut bárruid bistit guhkit?
Go leat juksan háliidiset bárruid, de háliidat sihkkarit ahte dat maiddái bissot. Vuohččan, vältte vuovttaid menddo garrasit hárrema čuohppu dahje hárjiin. Geavat baicce suorpmaid bárruid hárremis, vai dat bissot lunddolažžan eaige bealgasa. Sáhtát maid geavahit vehá giehpis vuovttaláhka, mii ii daga vuovttaid menddo garasin. Bija spreijja sullii 20-30 cm gaskka eret vuovttain vai dat levvi dássedit.
Jus háliidat lasi voluma, sáhtát geavahit goikášampoo dahje teksturaid addi pulvariid vuovttajuvrraide. Dát veahkehit loktet vuovttaid ja addet daidda eanet vuoiŋŋalašvuođa. Muite maiddái ahte bárut báhkaheami haga eai leat seamma bistevat go dat, mat leat ráhkaduvvon lieggoneavvuiguin, muhto oainnát ahte smávva rávvagiiguin sáhtát nautnašuvvat čáppa vuovttain olles beaivvi.
