Vuoktámáskka lea dego intensiivvalaš dikšun du vuovttaide, mii addá daidda eanet biebmoávdnasiid go dábálaš balšop. Go dat lasihuvvo rutiidnalaš PEH-dikšumii (Protein, Emollientta, Humektantta), dat sáhttá buoridit vuovttaid dili ja ollašuvvama mearkkašahtti láhkai. Muhto mo diehtá man dávjá ja galle máskka galgá geavahit vai oažžu buoremus bohtosiid? Vástádus gávdno vuovttaid dárbbuin ja riektes dásseárvvus.
Čilgehus PEH-dásseárvvus
PEH-oanádus boahtá sániin Protein, Emollientta ja Humektantta. Dát golbma ávdnasa leat vuođđun dearvas vuovttaid dikšumii, ja daid dásseárvu lea dehálaš vai vuovttat leat fámolaččat, sealsosat ja láktasat. Juohke oassi deavdá iežas spesifalaš doaimma.
- Proteinat (P): Dát leat vuovttaid huksenávdnasat. Dat divvot vahágiid, nanosmahttet vuovttaid ja addet daidda struktuvrra. Jos vuovttat leat njoahcit dahje venuldat, de dat sáhttet váilluhit proteinaid.
- Emollienttat (E): Dát ráhkadit suodjalan gearddi vuovtta ala, mii eastada láktasvuođa massima. Dat dahket vuovttaid sealsosiin, seavdnjadin ja addet daidda šearguma. Emollienttat leat dehálaččat go vuovttat leat garasit ja goarránit.
- Humektanttat (H): Dát leat láktinávdnasat mat geasuhit čázi birrasis ja čatnet dan vuovtta sisa. Dat leat dehálaččat go vuovttat leat goikat ja heibot.
Rievttes dásseárvu proteinaid, emollienttaid ja humektanttaid gaskkas rievdá vuovttat-tiipa, daid dili ja dálkkádaga mielde.
Goas galgá geavahit vuoktámáskka?
Dábálaš njuolggadus lea geavahit vuoktámáskka oktii vahkkui dahje juohke nuppi dahje goalmmát bassanbottu. Dattege dávjodat heivehuvvo du vuovttaid dárbbuid mielde. Vuovttat main lea alla porosuohta (mat njoamihit ja luovvalit čázi johtilit) ja mat leat gollan, sáhttet ávkašuvvat dávjjit máskageavaheamis, ovdamearkka dihte guovtte geardde vahkkui.
Muitte ahte máska buhtte dábálaš balšoma dan beaivvi go dan geavahat. Balšop doaibmá johtileappot ja gidde vuovtta skálžžuid, muhto máska váikkuha čiekŋaleappot ja addá eanet biebmoávdnasiid.
Makkár máskka galgá válljet? Protein-, emollientta- vai humektanttamáskka?
Válljet riektes máskka gáibida ahte ipmirdat maid du vuovttat juste dál dárbbašit. Dárkkis vuovttaidat ja oahpa dovdat sin signálaid.
Goas válljet proteinamáskka?
Vállje proteinamáskka jos du vuovttat:
- leat hui venuldat ja njoahcit go leat njuoskat.
- dovdojit 'gummeláganin'.
- leat oalle gollan ja leat váttis hálddašit.
- eai doala hámiset.
Liige proteinaid geavaheapmi sáhttá dahkat vuovttaid garasin ja roassin, nu ahte lea dehálaš geavahit daid várrogasat.
Goas válljet emollienttamáskka?
Vállje emollienttamáskka jos du vuovttat:
- leat goarránat ja takkáladdet álkit.
- dovdojit garasin ja roassin.
- leat šeargguheapme ja eai leat sealsosat.
- leat hui goikat ja eai doala láktasvuođa.
Emollienttat leat buorit maŋŋel proteinamáskka vai lokket vuovtta skálžžuid ja dahket vuovttaid dipmabun.
Goas válljet humektanttamáskka?
Vállje humektanttamáskka jos du vuovttat:
- dovdojit goikin, muhto eai garasin.
- leat heibot ja váilluhit eallima.
- leat elrávalaččat.
Várut humektanttaid geavaheami hui goikkis dahje hui láktas birrasis. Hui goikkis áimmus dat sáhttet geassit láktasvuođa vuovttain olggos, ja hui láktas áimmus dat sáhttet dahkat vuovttaid menddo goarránin.
Galle máskka galgá geavahit ja mo dan dahkat?
Mearri riippuu vuovttaid guhkkodagas ja crassodagas. Dábálaččat olle pähkin- dahje plommosturrosaš mearri. Lea buoret álggahit unnit meariin ja lasihit jus dárbbaha.
Rávvagat geavaheapmái:
- Basa vuovttaid: Álggat bassimiin šampoon vai sihkkut buhtes eanavuođu ja malssaid.
- Báicce lieggariin: Báicce vuovttaid lieggariin vai oaččut eret liige čázi. Máska doaibmá buoremusat go vuovttat leat njuoskat, ii go leat biđus njuoskat.
- Laste máskka: Laste máskka ovttaslaččat vuovttaid guhkkodahkii ja gežiide. Váltte lasteheami njuoska nahkái, earenoamážit jos nahkki lea rassan.
- Govčča ovttaslaččat: Geavat hárppá dahje suorpmaid vai govččat máskka bures.
- Divtte váikkuhit: Divtte máskka leat vuovttain dan áiggi mii lea merkejuvvon rávvagiin, dábálaččat 5-20 minuhta. Deattuhit váikkuhusa sáhtát bidjat plastihkkahuhpida ja liegga giehtaspire vuovttaid ala.
- Huhtto bures: Huhtto máskka eret vuovttain dárkilit liegga čáziin. Varmut ahte ii báze mihkkege.
Vuoktámáskka lasiheapmi PEH-rutiidnii ii leat váttis, muhto dat gáibida ahte dárkkistat vuovttaidat ja heivehat dikšuma daid dárbbuide. Muittát ahte dásseárvu ja systemáhtalašvuohta leat čoavdagat dearvas ja čáppa vuovttaide. Go oahpat ipmirdit maid du vuovttat dárbbašit, de sáhtát ráhkadit persovnnalaš dikšunplána mii addá dutnje buoremus bohtosiid.
