Rievttes čalbmeivnniid válljen sáhttá nanusmahttit ja čalmmástahttit alit čalmmiid čáppisvuoda. Kontrástaivnniid geavaheapmi, erenoamážit liegga ivnniid spektrras, sáhttá dagahit ahte čalmmiid ivdni šaddá eanet oidnosii ja čiekŋaleabbo. Vábbeneabbo ruškat, kopper ja breskenivnnit leat dušše muhtin ovdamearkkat ivnniin mat heivejit erenoamáš bures alit čalmmiide, ja mat addet sihke jáfehisvuođa ja eleganse.
Mat ivnnit heivejit buoremusat alit čalmmiide?
Go áigu čalmmástahttit alit čalmmiid, de lea vuođđojurdda geavahit ivdnegierddu vuostálasivnniid. Alit ivnni vuostábealde leat oránša ivnnit, mii mearkkaša ahte buot ivnnit maiguin lea oránša vuolleguovlu, nugo kopper, bronssa, golli, bresken ja korálla, loktejit alit čalmmiid oidnosii. Dát liegga ivnnit ráhkadit čáppa kontrásta vilges alit ivdnái, mii dahká čalmmiid šeargadeabbo ja eanet guovdilisin.
Liegga ruškat ja kopperivnnit
Liegga, šokoládaruškat ja kopperivnnit leat sihkkaris válljemat. Dat addet čiekŋalasa ja ráhkadit luonddulaš, muhto seammás maiddái intensiivvalaš logu. Geavat gehppes ruškada oppa čalbmelohkii ja sevnnjodut ruškada dahje šerres kopperivnni čalbmelotti roahkkái vai oaččut eanet dimensiuvnna.
Bresken-, ruoksadat ja korállaivnnit
Bresken ja dan lagas ivnnit, nugo ruoksadat ja korálla, buktet ovdan lieggasa mii lea dávjá alit čalmmiin. Dát ivnnit heivejit erenoamáš bures beaivválaš geavahussii, go dat addet varas ja luonddulaš ilbmi. Geavat daid olles čalbmelohkis dahje dušše veahá guovddážis vai oaččut veháš šearbuma.
Golle ja bronssa
Metállalaš ivnnit nugo golli ja bronssa leat perfeavtta eahketsminkii. Dat reflektejit čuovgga ja addet čalmmiide luksuslaš šearbuma. Golli heive erenoamážit bures alit čalmmiide maiguin lea liegga vuolleguovlu, go fas bronssa heive buohkaide ja addá čiekŋalasa ja intensitehta.
Lávkkálaš rávvagat beaivválaš sminkii
Dá lea álkes bagadus dasa, mo ráhkadit beaivválaš sminka mii čalmmástahttá du alit čalmmiid:
- 1. Valmmatte čalbmelottiid: Álgge álo čalbmeivnnevuođu (primer) bidjamiin. Dat dahká ahte čalbmeivdni bistá guhkit ja ivnnit šaddet čielggaseappot.
- 2. Vuođđoivdni: Bidje oppa čalbmelohkái gehppes ja neutrála ivnni, ovdamearkka dihte gehppes breskenivnni dahje beige-ivnni. Dát ráhkada buori vuođu eará ivnniide.
- 3. Čiekŋudeapmi: Geavat gaskka-sevnnjodut, liegga ruškada dahje kopperivnni čalbmelotti roahkkái (crease). Dát lágiida čalmmi ja addá dasa čiekŋalasa. Muite bures jaskadit ivnni.
- 4. Čuovgga lasiheapmi: Bidje veháš šearbman čuovges ivnni, nugo šampanja dahje gehppes golli, čalmmi siskkinnerrii ja čalbmeravdda vuollái. Dát rabasta čalmmi.
- 5. Rádjema jaskadeapmi: Geavat sevnnjodut ruškada čalbmeivnni tenkkas rádjenivdnin rihcelinnjá mielde. Dát addá definišuvnna ilman ahte šaddá menddo garas.
Mo intensifiseret sminka eahkedii
Beaivválaš sminka lea álkit rievdadit eahketsminkan mii heive feastaide.
- Geavat sevnnjodat ivnniid: Lasit sevnnjodat ruškada, bronssa dahje vaikko violáhtta ivnni olggut čalmmanurkii ja čalbmelotti roahkkái vai oaččut eanet drámá.
- "Smokey eye": Ráhkade liegga "smokey eye" geavahemiin sevnnjodat ruškada ja kopperivnniid. Deaŧaleamos lea jaskadit buot rájáid bures vai šaddá miellagiddevaš effeakta.
- Lasi šearbuma: Bidje eanet šearbman dahje glitára čalbmelotti guovddážii vai oaččut lassi "pop"-effeakta. Golli- dahje kopperglitter lea erenoamáš čáppis.
- Loahpaheapmi: Loahpat máŋgga gearddiin čáhppes rihcciivnniin ja vejolaččat maiddái eahpegoalmmáiguin vai oaččut maksimaála voluma ja guhkkodaga.
Dábálaš meattáhusat maid galggá välttit
Amas logu šaddat menddo garas dahje boastut, lea deaŧalaš välttit muhtin dábálaš meattáhusaid.
- Menddo olu čáhppes: Välte garra čáhppes eyeliner-rádjema birra oppa čalmmi, erenoamážit vuolleloti. Dat sáhttá dahkat ahte alit čalmit orrot unnit. Vállje baicce ruškada dahje hárvves rádjenivnni.
- Alit čalbmeivdni: Vaikko sáhttá orrut logalaš geavahit alit čalbmeivnni, de dat sáhttá dávjá časkadit čalmmiid iežas ivnni ja ii ráhkad kontrásta. Jos háliidat geavahit alit ivnni, vállje dalle ivnni mii lea olu sevnnjodat dahje čuovgat go du iežat čalmmiid ivdni.
- Heittot jaskadeapmi: Oalle máksá álo jaskadit čalbmeivnni bures. Garra ráját sáhttet orrut amaprofessionála ja čáhkket logu.
