Bearjadatbeaivvi plánemis juohke unna oassi lea dehálaš, ja čáppa manikuvra lea vuogas loahppadetalja olleslaš hámile. Viime jagiid lea ombre-manikuvra šaddan hui bivnnuhin, earenoamážit bearjadatgaccain. Dát subtila ja elegantta stiila, mas ivnnit njuovžilit sirdášuvvet nubbi nubbái, addá gaccaide sohppolaš ja modearna ilbme, mii heive dehálaččat stuorra beaivái. Dat lea vuogas válljejupmi sidjiide geat háliidit juoidá eambbo go dábálaš ovttaivdnásaš manikuvrra, muhto seammás eai háliit menddo ilge gaccuid.
Mii lea ombre-manikuvra?
Ombre lea teknihkka mas guokte dahje eanet ivnni seaguhuvvojit nannosit, nu ahte šaddá njuovga sirdášupmi ovtta ivnnis nubbái. Gaccain dát mearkkaša dávjá ahte gacca vuođđu lea ovtta ivnnis ja geahči lea fas eará ivnnis, ja gaskkas ii leat čielga rádji. Bivnnuheamos ombre-stiila bearjadahkii lea nu gohčoduvvon "baby boomer" dahje "fránskalaš ombre", mas vilges ivdni gacca geažis njuovžilit sirdášuvvá liegga rosa dahje nude-ivdnái gacca vuođus. Dát veršuvdna lea ođđaáigásaš ja subtila variašuvdna klassihkalaš fránskalaš manikuvrras, ja dat addá gaccaide luonddulaš ja buhtes ilme.
Manne lea ombre buorre válljejupmi bearjadahkii?
Ombre-manikuvrras leat máŋga ovdamuni mat dahket dan dehálažžan bearjadahkii. Vuosttažettiin dat lea hui máŋggabealát ja heive measta buotlágan bearjadatbivttasiidda ja stiillaide, leaš dal klassihkalaš, modearna dahje bohema. Dan subtila natuvra mearkkaša ahte dat ii váldde menddo olu fuomášumi, muhto baicce nannesta bearjadatsoarbmasa ja gieđaid čábbodaga. Dasa lassin ombre-gaccat govvejuvvojit hui čábbát. Njuovga ivdnesirdášupmi orru bures sihke lagasgovain ja olles hámis, ja dat addá gieđaidas elegantta ja sohppolaš ilme. Go válljet luonddulaš ivnniid, manikuvra maid bistá čábbán guhká, go gacca bajásšaddan ii leat nu čielgasit oidnomas go sterkilis ivnniiguin.
Movt ráhkadit dehálaš bearjadat-ombre ruovttus
Vaikko saloŋggas oažžu ámmátlaš boađus, de lea maiddái vejolaš ráhkadit čáppa ombre-manikuvrra ieš ruovttus. Dás leat lávkkit movt dan dahkat spongia-teknihkain:
1. Gaccuid válmmaštallan
Álggat buhtisteamiin ja hábmema gaccuid. Daga sihkkarin ahte gaccaoalli lea dižon duohkot ja ahte gaccat leat fiillašuvvon dan hápmái maid háliidat. Buhtes ja govva gacca alde bistá manikuvra buorebut. Atte vuođđoláhka suodjalit gaccuid ja buoridit láhka bistima.
2. Láhkaid válljen ja spongia geavaheapmi
Vállje guokte gaccaláhka mat heivejit oktii, ovdamearkka dihte vilges ja liegga rosa dahje nude. Atte láhkaid ovtta ravda nala báhpára dahje plastihka ala, nu ahte dat veaháš seaguhuvvet gaskaneaset. Deaddil dasto meikaspongia láhkaide máŋgii, nu ahte spongiai báhcá njuovga sirdášupmi.
3. Ivnnedanproseassa
Deaddil spongia várrogasat gacca ala. Sáhtát lihkadit dan vehá bajás ja vulos vai oaččut vel njuovgabut sirdášumi. Geavat dán teknihka buot gaccaide. Ále fuola jus láhka manná liikki ala, dan sáhttá buhtistit maŋŋil. Atte vuosttaš gearddi goikat bures ovdal go vejolaččat attát nubbige gearddi jus háliidat eanet intensiivvalaš ivnni.
4. Loahppaárvalusat ja suodjaleapmi
Go leat duhtavaš ivdnesirdášupmái, váldde bumbovuojána mas lea vehá gaccaláhka-váldinávnnas ja buhtes liikki gacca birra. Loahpas atte bajimus láhka (top coat) mii addá alla šearguma ja suodjala manikuvrra. Muite maiddái atnit dan gacca geahčái, dat veahkeha eastadit láhka ruiduma.
Rávvagat bistevaš manikuvrii
Vai du bearjadatmanikuvra bistá čábbán olles ávvudeami, leat muhtin rávvagat maid sáhtát čuovvut. Geavat álo buori kvalitehta vuođđo- ja bajimuslága. Bajimusláhka ii dušše atte šearguma, muhto maiddái mekanalaš suoji. Sáhtát lasihit ođđa gearddi bajimuslága juohke nuppi dahje goalmmát beaivvi vai manikuvra bissu ođđasit. Muite maid divvut gaccaoalliid oljjuin beaivválaččat. Dat ii dušše atte gaccaide dearvvašlaš ilme, muhto maiddái eastada gaccaoalli goikamis ja reaskumis, mii sáhtášii vahágahttit manikuvrra. Várut maid garra kemikálaid ja geavat gieđasuojiid go lea dárbu. Dáin vugiin du ombre-gaccat bissot dehálaččat olles stuorra beaivvi ja maiddái dan maŋŋá.
