Maŋŋel guhkes beaivvi ii leat mihkkege buoret go fuolaheapmi iežas julggiin. Dipšas ja buresdihkkojuvvon šušpirat eai leat dušše čábbosat oaidnit, muhto dat leat maiddái oassi oppalaš buresbirgemis. Goike šušpirat leat dábálaš kosmehtalaš hástalus, muhto beaktilis ja jeavddalaš dikšumiin sáhtát álkit olahit ja bisuhit dipššas ja lađđas liikki. Beaktilis eahketrutiidna lea vuođđun, go dat addá liike áiggi ja ráfi ođasmahttit iežas.
Deaŧalaš eahketrutiidna du julggiide
Eahket lea ideála áigi juolgedikšumii. Ija áigge lihtti ođasmahttá iežas, ja dikšunávdnasat besset bargat ráfis, hehttekeahttá. Beaktilis eahketrutiinna ráhkadeapmi lea vuosttaš lávki lađđasut šušpiriidda guvlui.
1. Vuđolaš bassan
Álggat álo bassamiin. Geavat liegga čázi ja láđis sáibbu vai oaččut eret buot nuoskki beaivvi maŋŋel. Váru menddo báhkkas čázi, danin go dat sáhttá goikadit liikki vel eanet. Maŋŋel bassama goikkat julggiid várrogasat liinnin, earenoamážit gaskkaid juolgesuorpmaid.
2. Atte dipšadeaddji vuoidasa
Bassan maŋŋel lea áigi vuodjat julggiid buorre, buoiddes juolgevuoissain. Vállje vuoidasa mas leat láktadeaddji ja ođasmahtti ávdnasat. Vuojat vuoidasa bures šušpiriidda ja eará goike guovlluide julggiin. Ále vajálduhte masseret dan álkit – dat buorida varrajohtima ja veahkeha vuoidasa imáskit buorebut.
3. Bija lasi suoji ihkui
Go leat vudjon vuoidasa, sáhtát geahččalit geavahit bombolsuohkuid. Suohkut eai dušše veahket bisuhit vuoidasa julggiin ja suodjalit seaŋga-gálvvuid, muhto dat maiddái lasihit láktadeaddji effeavtta go hehttejit láktasvuođa jávkama ija áigge.
Makkár ávdnasiid galggat ohcat juolgevuoissain?
Go válljet juolgevuoivdnasa, de lea dehálaš geahččat ávdnaslisttu. Muhtin ávdnasat leat earenoamáš beaktilisat goike šušpiriidda dikšumis.
- Láktadeaddji ávdnasat: Ovdamearkka dihte urea, glyseriinná dahje hialuronhyddu. Dat geasuhit čázi iežasetet guvlui ja gohcet dan liikkis, mii veahkeha bisuhit dan hydrerejuvvon.
- Buoiddes ávdnasat ja oljjut: Nugo sheavuoivdnasis, kakaovuoivdnasis dahje iešguđetlágan luonddooljjut (omd. mandelolju). Dat ráhkadit suodjalangearddi liikki ala, mii caggá čázi hevrriideami ja dahká liikki dipššabun.
- Ođasmahtti ávdnasat: Vitamiinnat, nugo E-vitamiidna, dorjot liikki ođasmahttinproseassa ja suddjejit dan olgguldas áitagiid vuostá.
Vállje vuoidasa, mas lea alla konsentrašuvdna dáid beaktilis ávdnasiin, vai oaččut buoremus bohtosiid.
Mo suddjet šušpiriidda beaivet?
Beaivedikšun lea dehálaš bisuhan dihte eahketrutiinna bohtosiid ja suodjalan dihte šušpiriidda ođđa goikamis.
1. Vállje rievttes gápmagiid
Geavat mukkes gápmagiid mat heivejit bures. Gápmagat mat leat menddo bassadat dahje deaddilit šušpiriidda, sáhttet dagahit liikki goikuma. Váru maiddái rabas gápmagiid guhkit áigge, danin go dat luitet liikki eanet áimmu kártii, mii sáhttá jođihit goikumii.
2. Geavat geahppa vuoidasa
Iđđes sáhtát vuodjat geahppaset láktadeaddji vuoidasa. Dat veahkeha doallat liikki elástalažžan beaivvi mielde ja addá lasi suoji. Vállje vuoidasa mii imáská johtilit vai it dárbbaš vuordit guhká ovdal go gárvodat.
Dábálaš rávvagat čáppa šušpiriidda várás
Lassin jeavddalaš dikšumii, leat muhtin ovttageardán rávvagat mat sáhttet veahkehit bisuhit du šušpiriidda dipššasin ja dearvvašin.
- Juga doarvái čázi: Liikki hydrerejuvvon bistá buorebut go rumaš lea bures hydrerejuvvon siste.
- Leage sihkevas: Jeavddalašvuohta lea čoavdda. Juolgedikšun galggašii leat bissovaš oassi du iešdikšumis, ii dušše vahágiid divvun.
- Váru liigge russuma: Vaikko geahpes russun sáhttá leat ávkkálaš, de menddo garra dahje dávjá russun sáhttá vaháguhttit liikki ja dagahit dan hearkibun. Leage várrogas ja guldal du liikki dárbbuid.
Regulára ja várrogas dikšun lea buoremus vuohki seailluhit šušpiriidda dipššasin, lađđasin ja čábbosin oaidnit birra jagi. Dihtomielalaš dikšun addá bohtosiid ja lasiha buresbirgema obččodaga.
