Ruovttus manikyr lea šaddan álgibun ja professiunalabbon go goassige ovdal, giitu ođđaáigásaš reaidduide. Okta dáin reainnuin lea unna gimsafriija, kompakta veršuvdna friijain maid geavahit čábbodatbearráigeahčus. Riekta geavahuvvon dat sáhttá leat fantastihkalaš veahkki vai oaččut saloŋgakvalitehta gimssaid iežat ruovttu ráfis. Dán artihkkalis mii čilget buot maid dárbbašat diehtit unna gimsafriija birra, dasgo mo válljet riekta modealla gitta dorvvolaš geavaheapmái.
Mii lea unna gimsafriija ja manin dan geavahit?
Unna gimsafriija, maiddái gohčoduvvon elektralaš gimsafiilan, lea smávva, gieđasdoallan reaidu mii lea ráhkaduvvon gimsadikšumii. Das leat dábálaččat máŋga molsonfriddja (bihtá) mat jorret alla leavttuin ja mat veahkehit iešguđetlágan bargguin. Ovdal go dákkár reaidduid lei vejolaš oažžut dušše saloŋggain, de leat dál olu kompakta ja geavaheaddjeustitlaš veršuvnnat mat heivejit bures ruovttugeavaheapmái.
Gimsafriija váldoovdamunnin lea dan beaktilvuohta ja dárkilvuohta. Danin sáhtát:
- Oanehit ja hábmet gimssaid johtileappot ja dárkilabbot go dábálaš fiillain.
- Sihkkut gimsanáhkkiid várrogasat ja beaktilit.
- Čorget ja buhtistit guovllu gimssaid vuolde.
- Duoldit ja buhtistit gimsabátti, mii addá dasa čábbát šelggodeami.
- Sihkkut gel- dahje akrylagimssaid (jos modealla lea dasa heivvolaš).
Mo válljet riekta unna gimsafriija?
Go áiggut válljet gimsafriija ruovttugeavaheapmái, de gánnáha ohcat muhtin váldoelementtaid mat váikkuhit geavaheaddjevásáhussii ja dorvvolašvuhtii. Ii leat dárbu válljet eanemus ovdánan modealla, muhto muhtin vuođđofunkšuvnnat leat dehálaččat.
Leavttu reguleren
Vejolašvuohta reguleret jorranleavttu lea okta dehalamos funkšuvnnain. Go leat álgi, de lea buoremus álgit vuollegis leavttuin vai oahpat doallat reaiddu ja oažžut kontrolla. Dađistaga go šattat hárjánut, sáhtát lasihit leavttu eanet gáibideaddji bargguide. Vuollegis leavttut heivejit bures gimsanáhkkebargguide ja buhtisteapmái, go fas alit leavttut heivejit buorebut gimssaid oaneheapmái ja hábmemii.
Friddjat (bihtát)
Eanet modeallat bohtet čoalmmusin iešguđetlágan friddjaiguin. Guhtege friddja lea ráhkaduvvon sierra bargui. Dábáleamos friddjat leat:
- Konusfriddja: Heive bures gimsanáhkkiid várrogas hoiggadeapmái ja gimsaváliid buhtisteapmái.
- Silinderfriddja: Geavahuvvo gimssaid oaneheapmái ja bátti duoldimii.
- Sisttolaš friddja: Ideála dárkil bargguide, nugo gimsanáhkkiid sihkkumii dahje unna eahpedásisvuođaid buhtisteapmái.
- Filtafriddja: Geavahuvvo gimsabátti čorgetmii ja šelggodeapmái.
Dárkkis ahte friddjat leat álkit lonuhit ja ahte leat dahkkon buori kvalitehta materiálas mii ii billašuva johtilit.
Jorransuorgi
Vejolašvuohta lonuhit jorransuorggi (gurut ja olgeš) lea hui ávkkálaš. Dat dahká reaiddu geavaheami álkit goabbáge gieđain ja addá buoret kontrolla go barggat iešguđet bealde gimssaid.
Dorvvolaš geavaheapmi ruovttus – lávkkis lávkkis
Vai gimsafriija geavaheapmi livččii sihke beaktil ja dorvvolaš, de lea dehálaš čuovvut muhtin njuolggadusaid. Várutkeahtes geavaheapmi sáhttá vaháguhttit gimsabátti dahje gimsanáhkkiid.
1. Ráhkkan
Ále goassege geavat friija njuoska gimssaide. Dárkkis ahte du gimsat ja gieđat leat gomin ja buhtisin. Vállje riekta friddja dan bargui maid áiggut dahkat ja čatnas dan reaidui čavgadit, geavaheaddjirádjosa mielde.
2. Álggat vuollegis leavttuin
Go leat álgi, de álggat álo vuolimus vejolaš leavttuin. Lasit leavttu dađistaga go šattat oadjebun ja dárbbašat eanet fámu. Vuollegis leavttu geavaheapmi geahpeda riska ahte bážihit menddo sakka.
3. Geavat geahpes deaddaga ja lihkade reaiddu
Okta dábáleamos meattáhusain lea menddo garra deaddaga geavaheapmi. Divtte reaiddu bargat barggus. Geavat dušše geahpes deaddaga ja lihkade friddja dásit gimsabátti alde. Ále goassege bija reaiddu ovtta sadjái menddo guhká, dasgo dat sáhttá buolláhit dahje vaháguhttit gimsa.
4. Bargga gimsanáhkkiiguin várrogasat
Go sihkkut gimsanáhkkiid, de geavat dasa ráhkaduvvon friddja (ovdamearkka dihte konusfriddja) ja vuollegis leavttu. Hoiggat náhki várrogasat eret gimsabátti alde. Ále goassege čuorvvo gimsanáhkkiid menddo čiekŋalit, dasgo dat suddjejit gimsa infekšuvnnaid vuostá.
5. Čorge barggu maŋŋá
Go leat geargan, de bassalaš gáivudeami dihte buhtis gieđaidat ja gimssaidat. Geavat gimsafiilla maŋimus eahpedásisvuođaid duoldimii. Njuido gimsaoaljju gimsanáhkkiide ja gimsabáddái vai addát daidda divššu ja njarosvuođa. Dehálaš lea maiddái buhtistit friija ja friddjaid juohke geavahan maŋŋá vai doallat daid hygienalažžan.
Dábáleamos meattáhusat ja mo daid eastadit
Gimsafriija geavaheapmi gáibida vehá hárjehallama. Eastadan dihte váttisvuođaid, vältte dáid dábálaš meattáhusaid:
- Menddo alla leaktu: Sáhttá dagahit ahte manat kontrolla ja vaháguhtát gimsa.
- Menddo garra deaddu: Sáhttá dagahit bákčasa ja oalát vaháguhttit gimsabátti.
- Boares dahje heittot friddjat: Sáhttit leat eahpedásisat ja vaháguhttit gimsa. Lonut daid jeavddalaččat.
- Gimssaid menddo garrasit fiilen: Sáhttá heajudit gimssaid ja dahkat daid raššin.
- Friija geavaheapmi njuoska gimssaide: Dagaha gimssaid rahtasan ja eahpedásis fiilema.
Gimsafriija lea čaffat reaidu mii sáhttá buktit du ruovttumanikyra ođđa dássái. Hárjehallamiin ja riekta teknihkain sáhtát návddašit čáppa ja bures dikšojuvvon gimssain juohke beaivvi. Muite álo leat várrogas ja gullat du gimssaid dárbbaid.
