Čáppa, guhkes ja luovos gihpárastagat leat máŋgasa niehku. Oalle dávjá ruovttus ráhkaduvvon gihpárastagat eai biso guhká dahje šerresit jođánit. Ii leat goittotge nu, ahte dušše vuovttačeahpit máhttet oažžut bissovaš bohtosiid. Rievttes teknihkaiguin ja ráhkkanemiin sáhtát ieš oažžut čáppa ja dipma gihpárastagaid mat bissot beaivviid mielde. Dán artihkkalis mii čilget mo lávkkiid mielde sáhtát ráhkadit bissovaš gihpárastagaid guhkes vuovttaidasat almma haga šerresvuođa.
Vuovttaid ráhkadeapmi gihpárastimii
Buot vuođđun lea vuovttaid rievttes ráhkadeapmi ovdalgo álggát gihpárastit. Ii gánnát bassat vuovttaid justa ovdal hábmema, daningo oalle buhtes vuovttat leat dávjá menddo seailut ja eai doala hámi nu bures. Buoremus lea gihpárastit vuovttaid beaivvi dahje guovtte maŋŋel bassama. Go bassát vuovttaid, geavat lágideaddji šampo ja balssáma, muhto váru menddo lossa buktagiid mat sáhttet deaddit vuovttaid vulos ja heajudit gihpárastagaid bissuvuođa.
Báhččisuodji lea dehálaš
Ovdalgo geavahat makkárge báhkkaneavvu, de lea earenoamáš dehálaš suodjalit vuovttaid. Báhččisuodjebuhtis, lehkos dat spreija dahje vuoiddas, ráhkada suodjalangearddi vuovtta ala ja eastada vahágiid mat bohtet alla temperatuvrrain. Suhke suodjebuhtista njuoska dahje goikkes vuovttaide ovdalgo álggát gihpárastit. Dát ii dušše suojaa vuovttaid, muhto maiddái veahkeha seailluhit daid dearvvašvuođa ja dipmaivuođa.
Vállje heivvolaš gihpárastinteknihka
Gávdnojit máŋggalágan vugiid mo ráhkadit gihpárastagaid, ja válljen sorjá du vuovttatipoš, dan dilis ja das makkár loahppabohtosa háliidat. Guhkes vuovttat dárbbašit dávjá eanet doalvu vai gihpárastagat eai njuorras jođánit iežaset lossavuođa dihte.
Báhkka rusttegat
Gihpárastinruvdi lea klassihkalaš reaidu mainna oažžu definerejuvvon gihpárastagaid. Dábi sturrodat mearrida gihpárastaga sturrodaga: unnit dábit ráhkadit smávit ja garasut gihpárastagaid, go fas stuorát dábit ráhkadit rahpasut ja luovosut láđđasiid. Maiddái njuolggonruvdiin sáhttá ráhkadit čáppa gihpárastagaid ja láđđasiid, muhto dat gáibida vehá hárjehallama. Lea dehálaš válljet temperatuvrra mii heive du vuovttaide – ases vuovttat eai dárbbaš nu alla temperatuvrra go čoahkis ja garas vuovttat.
Teknihkat almma haga báhkkas
Jos háliidat várjalit vuovttaidat báhkkasis, de sáhtát geahččalit teknihkaid almma haga báhkkas. Vuovttarullat, sihke dávalaččat ja lágideaddjit, leat buorre molssaeaktu. Bidje daid njuoska vuovttaide ja divtte daid goikat ollásit. Maiddái vuovttaid bestojupmi go dat leat veahá njuoskat sáhttá ráhkadit čáppa, lunddolaš láđđasiid iđidii. Dát vuogit leat váraleappot vuovttaide, muhto váldet eanet áiggi.
Gihpárastinproseassa lávkkis lávkái
Go leat ráhkadan vuovttaid ja válljen heivvolaš teknihka, de lea áigi álgit ieš gihpárastimiin. Buoremus bohtosa oažžun dihte gánnáha leat systemáhtalaš ja gearggus.
Juhke vuovttaid osiide
Álggat dainna ahte juogadát vuovttaid unnit osiide. Geavat klipsaid doallat eará vuovttaid eret dasa man barggat. Álggat vuolit vuovttain ja bargga bajásguvlui. Dát sihkkarastá ahte buot vuovttat gihpárastuvvojit dássedit ja ahte ii báze oktage oassi haga. Unnit osit addet definerejuvvon ja bissovaččabut gihpárastagaid.
Rievttes tehnihkka
Váldde sullii 2-4 cm govdosaš vuovttasuorri ja gierdda dan gihpárastinruvdii. Buoremus bohtosa dihte gierdda vuovttaid eret ámadaju guvlui. Doala vuovttaid ruvddis sullii 5-10 sekundda, temperatuvrras ja vuovttatipoš sorjavaččat. Várut doallat menddo guhká, erenoamážit jos leat ases vuovttat. Luoitte suorri várrogasat ja divtte dan čoaskut.
Gihpárastagaid nannejupmi ja loahpaheapmi
Dát lea báifáhkka okta dehálaččamus lávkkiin jos háliidat ahte du gihpárastagat bissot. Go leat geargan gihpárastit ovtta suorri, de ale njoamo dasa dalán. Divtte dan čoaskut ollásit. Sáhtát kलिपsain giddet juohke ođđa gihpárastaga oaivečohkii goas dat čoasku. Go gihpárastat čoasku gierrehámis, de dat bissu buorebut.
- Go buot gihpárastagat leat čoaskon, sáhtát várrogasat harčet daid sormmaiguin dahje goahpis bátne-gámppain vai oažžut lunddolaččabut ja luovosut hámi.
- Geavat vuollegis vuovttaláhka vai gihpárastagat bissot buorebut. Suhke dan guhkin eret vai ii šatta menddo garas. Várut geavahit menddo olu, erenoamážit jos leat ases vuovttat.
- Loahpas sáhtát lasihit vehá vuoktaoljju dahje dipmaspreija vuovttagežiide vai dat šaddet dipkot ja eai goika. Dát maiddái veahkeha eastadit šerresvuođa.
Mo seailluhit gihpárastagaid ja eastadit šerresvuođa
Vai návddašit du čáppa gihpárastagain máŋga beaivvi, gánnáha diehtit mo dikšut daid riekta. Vuosttaš idja gihpárastima maŋŋel lea kritihkalaš. Geavat siidda- dahje satiidnaoaivveádja, mii geahpeda frikšuvnna ja eastada vuovttaid šerresvuođa. Nubbi vejolašvuohta lea čatnat vuovttaid vuollegassii oaiveláhkái, nu gohčoduvvon "ananas"-vuoksii. Dát seailluha gihpárastagaid hámi ja volumena. Čuovvovaš iđđedis sáhtát ođasmahttit gihpárastagaid suhkkedemiin vehá čázi dahje gihpárastagaid ođasmahttin-spreija ja várrogasat báhčit daid. Dáin vugiin sáhtát seailluhit čáppa gihpárastagaid guhkit áiggi ja seammás dikšut vuovttaidat.
