Syntetalaš bistut leat fantastalaš vuohki iskat ođđa kampesiid ja suodjalit iežat lunddolaš vuovttaid. Vai basttát návddašit daid guhkit áigge ja sihkkarastát ahte du oaivevuohka ja iežat vuovttat bissot dearvvašin, lea dehálaš čuovvut rievttes dikšunrutiinnaid. Rievttes gieđahallamiin sáhtát doallat bistuidat ođđa ja čorgadin olles sin geavahanáiggi.
Beaivválaš dikšun – vuođđun juohke beaivvi
Beaivválaš dikšun lea vuođđun dasa ahte bistut bissot buorre ortnegis. Lea dehálaš fuolahit sihke oaivevuovkka ja ieš bistuid. Geavat beaivválaččat láivves suihkosa masa lea lasihuvvon veaháš ealli, vai eastadat oaivevuovkka goikamis ja gurutvuođas. Dát maiddái veahkeha doallat syntetalaš gáicciid elasttalažžan ja seavdnjadin. Ii leat dárbu geavahit olu buktagiid; dávjá unnán suihkkus lea doarvái. Ija badjel lea buorre suodjalit bistuid silkebáddiin dahje -gahpiriin. Dát unnida riššuma vuovttaid ja gámmá gaskkas, mii eastada vuovttaid čohkkema ja doallá daid seavdnjadin.
Mo bassat syntetalaš bistuid riekta
Bistuid bassan lea dehálaš oassi dikšumis, muhto dan ferte dahkat várrogasat vai it vahágahte iežat vuovttaid dahje bistuid. Ii leat dárbu bassat daid nu dávjá go lunddolaš vuovttaid – dávjá lea doarvái juohke guovtte dahje golmma vahku.
- Baste iežat bistuid šampoin: Segge láivves šampo čáziin suihkkusbottalii. Dát dahká dan ahte šampo lea álkit levdet ja eastada buktaga čoahkkanemis.
- Fokuser oaivevuohkii: Suihkut šamposeahkánusa njuolga oaivevuohkii. Geavat suorpmažiid ja masseere várrogasat vai oaččut eret buot likpabázahusaid. Várut ahte it geavat bociid, dat sáhttá dagahit gurutvuođa.
- Čájet bistuid: Divtte šampobáhcaga golgat bistuid mielde go čájet oaivvi. Ale ruvke dahje deatte bistuid go basset daid, dat sáhttá dagahit daid čohkkema.
- Čájet bures: Lea erenoamáš dehálaš ahte čájet buot šampo eret. Báhcagat sáhttet dagahit gurutvuođa ja heajos hágja. Čáje guhkit go jáhkát lea dárbu.
- Goiŋat várrogasat: Maŋŋel bassama, deatte bistuid várrogasat giehtaspirein vai oaččut eret liiggečázi. Ale goarid daid. Divtte daid goiŋut áimmus dahje geavat vuovttaidgoinkkuheaddji vuollegis temperatuvrrain.
Dorvvolaš hábmen ja ođasmahttin
Vaikko syntetalaš bistut addet olu vejolašvuođaid, lea dehálaš hábmet daid nu ahte it geaže iežat vuovttaid menddo garrasit. Nannosit geahččojuvvon kampesat, dego bajásčohkkojuvvon vuovttat, sáhttet vahágahttit vuovttajuolggiid. Vállje baicce luovvanut ja álkit kampesiid. Jos háliidat ođasmahttit bistuid, sáhtát várrogasat čuohppat eret smávva, ravdanan gáicciid. Sáhtát maid geavahit unna vuovttaskuhpuma vai doallat ravdanan gáicciid sajis. Muhtin syntetalaš gáicciid sáhttá maiddái hábmet lieggas čáziin vai ožžot ruoinnaid dahje njuolggadit daid, muhto leage várrogas ja čuovo álo buktaga rávvagiid vai it boldde iežat dahje vahágahte bistuid.
Goas lea áigi váldit eret bistuid?
Syntetalaš bistuid ii galggašii doallat menddo guhkit. Dábálaš áigi lea gaskal 4 ja 8 vahku, muhto dat lea iešguđetlágan olbmos olbmui. Mearkkat mat čujuhit dasa ahte lea áigi váldit bistuid eret, leat go oainnát ahte vuovttat leat šaddan olu, oaivevuohka álgá gurut dahje bistut dovdojit menddo lossadin. Lea dehálaš addit iežat vuovttaide vuoiŋŋastit bistuid gaskkas. Go válddát daid eret, leage várrogas ja geavat áiggi, ja dikšot iežat vuovttaid bures ovdal go vejolaččat bidjat ođđa bistuid.
