Rukses ombre oanehis vuovttain lea erenoamáš vuohki addit iežas stiilii ođđa energiija ja čuvggodaga. Dát ivdneteknihkka, mas vuovttat seavvut lieđđegahpiris ja čuvgesnuvvet loahpaid guvlui, addá visuálalaš dáfuid ja čiekŋodaga, mii heive erenoamážit oanehis vuoktačuohppámii. Go dat dahkkojuvvo riekta, de bohtosat leat čáppa ja seailu guhká, ja vuovttat orrot dearvvašlaččat ja sevdnjesat, nugo govasge oidno.
Ráhkkanan ovdal ivdnema
Ovdal go álggát ivdnet vuovttaid, lea dehálaš sihkkarastit, ahte dat leat buori ortnegis. Dearvvaš vuovttat váldet ivnni buorebut vuostá ja bohtosat leat ovttatládjet. Jos vuovttat leat goikat dahje headjonan, de gánnáha vuos atnit čiekŋalis dikšunávdnasiid muhtin vahkuid ovdal ivdnema. Lea maiddái buorre jurddašit, makkár rukses lievnnit heivejit du liikeivdnái. Viidnaruoksadat ja burgundalieđut heivejit bures seavdit liikeivnnut olbmuide, go fas cobbar- ja šerresrukses lieđut heivejit čuovgat liikeivdnái.
Veaidduhagat maid dárbbašat
Sihkkarastte, ahte dus leat buot dárbbašlaš veaidduhagat gieđaid vuolde ovdal go álggát. Dát sihkkarastá, ahte proseassa manná njuovžilit.
- Vuoktaivdni heivvolaš rukses lievdnán ja ovddideaddji.
- Ivdnenlihtte ja -sáisti.
- Suodjegistát ja boares liidni dahje gákti du ollaid suodjemii.
- Vuoktastálut juohkit vuovttaid oassážiidda.
- Folio, mii veahkeha earuhit ivdnejuvvon osiid earáin.
Dahkanláhki lávkki mielde
Rukses ombre dahkan oanehis vuovttaide gáibida fuolalašvuođa, muhto dan sáhttá olahit maiddái ruovttus. Čuovo dáid lávkkiid vai juksat profeššunealla bohtosiid. Vuosttažettiin jugi vuovttaid njealji dahje eanet oassái ja čana daid stáluiguin. Dát álkida ivnni njuovžilut biđgema. Dasto seaguhe ivnni ja ovddideaddji nugo ráva lea. Álggat biđget ivnni vuovtagežiide, sullii guovtti dahje golmma sentimehtera govdodahkii. Geavat sáisáža ja njuovžilit mana bajásguvlui, vai sirdáseapmi šaddá liekkus ja luonddulaš.
Teknihkka njuovžil sirdáseapmái
Vai juksat luonddulaš ombre-bohtosa, de lea dehálaš ahte ivdni ii leat čielga rájá. Go leat bidjan ivnni vuovtagežiide, de sáhtát geavahit sáisáža njuovžilit 'feahtistit' ivnni bajásguvlui, vai seavvit ja čuovgat oasit seahkánit bures. Oanehis vuovttain lea dehálaš leat várrogas, vai it mana beare allagassii ivnniin. Geavat folioid juohke ossáža birra, vai ivdni ii njammá daidda osiide, maid it hálit ivdnet. Divtte ivnni váikkuhit dan áiggi, mii lea mielddisbuktojuvvon rávvagiin, ja de bassal bures.
Livdnen ja heivvolaš lievnni juksan
Maŋŋel go vuovttat leat čuvgesnuvvon ja ivdnejuvvon, de livdnen lea dehálaš lávki, mii sihkkarastá heivvolaš loahppabohtosa. Livdnenávnnas (toner) veahkeha neutraliseret eahpesávahahtton lievnniid, nugo fiskes dahje oránša lievnniid, ja dat maiddái čiekŋuda ja doalvu ruksesivnni dan guvlui, maid hálidat. Rukses lievnniide gánnáha válljet livdnenávdnasa, mas lea seamma vuolggasadji dahje mii lea veahá seavdit go du hálidan loahppabohtos. Dat addá ivdnái eanet riggodaga ja bistevašvuođa. Atte livdnenávdnasa rávvagiid mielde ja geahča áiggi dárkilit, vai it oaččo beare seavdit bohtosa.
Dikšun ja seailluheapmi
Vai du rukses ombre bissu čáppán ja sevdnjesin nu guhká go vejolaš, de riekta dikšun lea alfain ja omegain. Geavat šampoo ja balssáma, mat leat ráhkaduvvon ivdnejuvvon vuovttaide, go dat leat láivvit ja veahkehit seailluhit ivnni. Vältte menddo dávjá bassama ja geavat čođđa čázi liegga čázi sajis. Adde vuovttaide jeavddálaččat čiekŋalis dikšuma dahje vuoktamáskka, vai dat bisuhit šaddoskeahtesvuođa ja sevdnjesvuođa. Gaskkohagaid sáhtát geavahit ivnni seailluhan buktagiid, mat ođasmahttet ruksesivnni bassamiid gaskkas. Suodjal maiddái vuovttaid beaivváža ja liekkasvuhtii ráhkadanreaidduin, go dat sáhttet goikadit ja njoahcudit ivnni.
