Jalgat, šearrat ja čábbát hábmáduvvon vuovttat leat máŋgasa niehku. Liegganeavvut dego guossodanmašiidna ja njuolgodanruovdi leat gelbbolaš reaiddut dán olggosoainnu juksamii, muhto daid boastut geavaheapmi sáhttá vahágahttit vuovttaid. Rievttes geavahanortnega, teknihka ja suodjaleami bokte sáhtát sihkkarastit ahte vuovttat bissot dearvvašin ja čábbin, vaikko geavahatge lieggagieđahallama. Dán artihkkalis mii čilget lávkkiid mielde mo galggá riekta geavahit dáid neavvuid vai oaččut buoremus bohtosa.
Vuosttaš lávki: Vuovttaid válbmen lieggagieđahallamii
Ovdal go álggát geavahit liegganeavvuid, lea dehálaš ahte vuovttat leat riekta válmmaštallon. Dát sihkkarastá ahte bohtos šaddá buoret ja ahte vuovttat eai vahágahtu. Vuos ále goassege geavat lieggagieđahallama duškes dahje lihpás vuovttaide. Álggát álo buhtes, njuoska vuovttaiguin. Bassan maŋŋá geavat liinni dahje buori hoitobálssáma mii dahká vuovttaid čavgadeahpin ja álkit čorget.
Go vuovttat leat basson, de coahkkal daid várrugasat sihkkuiin vai oaččut eret eanemus čázi. Ále goassege ruvge vuovttaid sihkkuiin, dasgo dat sáhttá luohpadit vuovttaid ja dagahit daid garasabbon. Maŋŋel sáhtát geavahit govda bánatgámma dahje suorpmaid ja várrugasat čorget vuovttaid. Álggát álo latnjain ja bargga bajásguvlui guhkkodaga mielde vai it reaga vuovttaid.
Lieggasuoji: Deháleamos oassi
Dát lea bákkolaš lávki man it goassege galgga seaillut. Lieggasuodjebuktagat ráhkadit suodjalangearddi vuovtta birra, mii eastada lieggasa njuolga guoskat vuoktasáimmai ja seammás veahkeha seailluhit lágadeami vuovttain. Go suodjalangeardi lea báikkis, de liekkas ii guossan nu garrasit vuovttaide, mii geahpeda vahágiid. Lieggasuoji maiddái dahká vuovttaid álkit hábmát ja addá daidda eanet šearravuođa.
Mo geavahit lieggasuoji:
- Vállje lieggasuoji mii heive du vuoktatypai. Gávdnojit sihke spreijat, vuoiddasat ja serumat.
- Bihkke buktaga dássedit olles vuovttaide, vuolggas gitta latnjaide. Lea dehálaš ahte buot vuovttat leat gokčon.
- Geavat gámma vai juohkát buktaga dássedit.
- Atte buktaga goikat moadde minuhta ovdal go álggát guossodit vuovttaid.
Muite ahte vaikko lieggasuodji lea hui veahkkin, dat ii atte 100% suoji. Danin lea ain dehálaš geavahit lieggasa várrugasat ja ii menddo dávjá.
Guossodanmašiinna rievttes geavaheapmi
Guossodanmašiinna geavaheapmi lea vuosttaš oassi lieggahábmema proseassas. Lea hui dehálaš ahte vuovttat leat áibbas goikánat ovdalgo geavahat njuolgodanruovddi. Njuolgodanruovddi geavaheapmi njuoska vuovttaide sáhttá duođalaččat vahágahttit daid, dasgo čáhci vuovttain álgá goallut ja dat sáhttá boaldit ja luohpadit vuovttaid.
Vai oaččut jalgat ja šearrat bohtosa, de geavat guossodanmašiinna njálmmi mii ráresnuhttá áibmorávdnji. Guossot álo vuovttaid bajil guvlui, vai vuovttaid olgogeardi bissu gitta ja vuovttat šaddet jalgadeahpin. Geavat jorba hártni mii addá vuovttaide gealdagasa guossodeami áigge ja veahkeha daid njuolgodit. Vállje gaskamahtolaš lieggasa; alimus lieggatemperatuvra ii leat álo buoremus, erenoamážit jos dus leat asehis dahje ivdnaduvvon vuovttat. Juoge vuovttaid unnit osiide vai sihkkarasttát ahte buot osit goikájit dássedit.
Njuolgodanruovddi geavaheapmi: Sihkkarvuohta ja tehnihkka
Go vuovttat leat 100% goikat, de sáhtát álggahit njuolgodanruovddi geavaheami. Dás leat muhtin rávvagat mo dan dahkat sihkarit ja beaktilit:
- Juoge vuovttat smávva osiide, sullii 2-4 cm govdat. Go barggat unnit osiiguin, de liekkas beassá dássedettiin buot vuovttaide ja it dárbbaš mannat seamma sállo čađa máŋgii.
- Heive temperatuvrra du vuovttaid mielde. Asehis ja ivdnaduvvon vuovttat gáibidit vuollegat temperatuvrra (sullii 150-170°C), go fas gassat ja garas vuovttat sáhttet dárbbašit veahá alit temperatuvrra (sullii 180-200°C). Álggát álo vuollegis temperatuvrrain ja lasit jos lea dárbu.
- Geavat njuolgodanruovddi johtilit ja dássedettiin. Álggát lahka vuođa ja gease ruovddi njozet latnjaid guvlui. Ále bisán ovtta sadjái, dasgo dat sáhttá boaldit vuovttaid.
- Dábálaččat galgá reahkkát ahte manát ovtta geardde juohke sállo čađa. Jos dárbbašat eanet, de sáhttá leat ahte du teknihkka ii leat áibbas riekta dahje temperatuvra lea menddo vuollin.
Loahppaheapmi ja divššus: Bisovaš ja jalgat boađus
Go leat gárvvis njuolgodemiin, atte vuovttaide áiggi čoaskut. Dat veahkeha seailluhit hámi ja addá bistevaš bohtosa. Go vuovttat leat čoaskánan, sáhtát geavahit loahppabuktaga mii addá lasi šearravuođa ja duste smávva, girdilii vuovttaid. Geahppa vuoktaolju dahje serum heive bures dása. Váldde unnán buktaga gieđaide, daja daid gaskkas ja njozet mana čađa vuovttaid guhkkodagaid, erenoamážit latnjain.
Vai du jalgat vuovttat bissot guhkit, gokčo daid idjaráiggi silkke- dahje satengaliinniin dahje geavat dákkár bálggesgova. Muite maiddái addit vuovttaide vuoiŋŋastanbottuid lieggagieđahallamis ja divššu daid jeavddalaččat čiekŋalis hoitobuktagiin vai dat bissot dearvvašin ja nanusin.
