Lavendelolju, mii lea dovddus dan ráffáidahtti ja hávskes hájas, lea guovddážis máŋggain ruovttuspá-rituálain. Dat fállá luonddulaš vugi váldit áiggi iežas buorredillái, ja dat ovttastahttá liikki dikšuma ja milla ložádusa. Dán universála oljju sáhttá geavahit máŋgga láhkai, ja dat buktá luksuslaš ja ložžedalli dovddaldaga beaivválaš rutiinnaide, nugo gova lávdadeddjis vuhtto, gos lea sevdnjeslásebohtal ja litna liinnit.
Lavendeloljju iešvuođat dikšumis
Lavendelolju lea earenoamáš máŋggabealat ja heive buot liikešlájaide. Dan ráffáidahtti iešvuođat leat dovddus juo guhká. Dat ii dušše ložžat millii, muhto maiddái dikšu liikki. Oljju balánsejeaddji váikkuhusat veahkehit normaliseret buoiddubuhtadeami, mii dahká dan heivvolažžan sihke goikkis ja buoiddes liikki várás. Dasa lassin lavendeloljjus leat buhtisteaddji iešvuođat, mat veahkehit doallat liikki buhtisin ja čielggasin. Dan háhka lea dovddus dan ektui ahte dat veahkeha relakseret ja buorida nohkama, mii dahká dan ideálalažžan eahketrituálaide.
Ráffáidahtti lavendellávgun
Ovtta álkimus ja eanemus ložžedalli vugiin geavahit lavendeloljju lea lasihit dan liegga lávgui. Dát rituála ii dušše buhtis liikki, muhto maiddái veahkeha ložžet lihpasiid ja gárvet goruda ja millii buorre idjai.
Mot válmmaštallat lávguma?
- Sega 5–10 čippa lavendeloljju ovtta borranbastevuollái vuođđooljjuin, nugo mándel- dahje jojobaoljjuin, dahje ovtta desilihtarii mielki. Dát sihkkarastá ahte eterealaš olju segohuvvá bures čáhcái iige girdo dan alde.
- Leikes liegga čázi lávgunámpii ja lasit oljoseaguhusa. Sega veaháš gieđain vai olju juohkása dássidit.
- Ložát lávgus 15–20 minuhta, vuoinnašit čiekŋalit ja návddaš hávskes hájas.
Dákkár lávgun lea perfekta vugi heaitit gealdagaid guhkes beaivvi maŋŋá ja gárvvohallat ráfálaš ihkái.
Iešráhkaduvvon lavendelčivggas
Lavendelčivggas lea čavgadahtti ja fámolaš buktagis, man sáhtát álkit ieš ráhkadit. Dat heive seaivun dihtii liikki beaivvi mielde, dahje geavahan dihtii vuoksačavgadeaddjin.
Mot ráhkadit čivggasa?
Dán várás dárbbašat dušše golbma ávdnasa:
- Spreijabohtal (sullii 100 ml).
- Destillerejuvvon čáhci.
- Luonddulaš lavendelolju.
Deavdde spreijabohtala destillerejuvvon čáziin. Lasit 10–15 čippa lavendeloljju juohke 100 ml čáhcái. Gidde bohtala ja ravggot bures ovdal juohke geavaheami.
Geavaheapmi
Sáhtát spreijet čivggasa muođuid ala (giddes čalmmiiguin) goas nu beaivvi mielde go dárbbašat čavgadeami. Dat lea maiddái erenomáš buorre geavahit nohkangáfe ala ovdal go nohkát, daningo dat veahkeha ráffáiduvvat.
Ložžedalli massáža lavendeloljjuin
Massáža lavendeloljjuin lea čiekŋalit ložžedalli vásáhus. Olju ja njuoska lahtten ovttas veahkehit ložžet lihpasgealdagaid ja seammás dikšot liikki.
Mot ráhkadit massážaoljju?
Álkes vuohki lea segohit lavendeloljju heivvolaš vuođđooljjuin.
- Válit vuođđooljju, mii heive du liikešládjii, ovdamearkka dihte jojoba-, viidnemáđir- dahje mándelolju.
- Lasit 2–3 čippa lavendeloljju ovtta borranbastevuollái vuođđooljju. Sega bures.
- Oljoseaguhus lea dál gárvvis geavahussii.
Geavat oljju massejet dihtii gealddus guovlluid, nugo čeabáha, oalggiid ja sealggi. Dat lea maiddái buorre dikšu juolggiide guhkes beaivvi maŋŋá. Massáža buorida varrajohtu ja dahká liikki litnan ja njuoskan.
Sihkkarvuođaneavvagat
Vaikko lavendelolju lea luonddulaš, de lea dehálaš muitit muhtin sihkkarvuođaneavvagiid dan geavaheamis.
- Ale goassege geavat eterealaš oljju njuolga liiki ala. Sega dan álo vuođđooljjuin.
- Ovdal go válddát oljju atnui, dahke unna iskkosa liikebihttážii, ovdamearkka dihte giehtasalaša siskkabeallai, vai oainnát nagoda go liiki dan.
- Varo ahte olju ii mana čalmmiide dahje njuokčadiiddáide.
- Jus leat áhpeheapme, njamahat dahje dus lea dihto dearvvašvuođadilli, de berret ráđđádallat ámmátolbmuin ovdal geavaheami.
- Doalat eterealaš oljuid eret mánáid ja beatnagiid olámuttos.
Lavendelolju lea máŋggabealat skábba iežat dikšunrutiinnas. Dat ii dušše buorít olgguldas hámi, muhto maiddái fállá ložádusa ja ráfi, buot dan luonddulaš ja njuovžil vugiin.
