Vuovttaid divššus lea mángasiidda dehálaš oassi beaivválaš rutiinnas. Rávdnjái ja dearvvaš vuovttat eai leat dušše čábbát oaidnit, muhto dat maiddái speadjalastet buori divššu. Okta eanemus beivviid divššoávdnasiin vuoktasiidda lea keratiidna máska. Dát máska sáhttá dahkat stuorra erohusa, earenoamážit jos vuovttat leat duššadan dahje dárbbašit eanet fuomášumi. Muhto mo dat doaibmá, ja geasa dat heive buoremusat?
Mii lea keratiidna ja manne dat lea dehálaš vuoktasiidda?
Keratiidna lea lunddolaš proteiidna mii lea vuovttaid, gožžuid ja liikki váldooassi. Dat doaibmá dego huksenávnnas mii addá vuoktasiidda sin ráhkadusa, nana ja seaivvunvuođa. Go vuovttat leat dearvvašat, de keratiidnasuodji lea jeavddus ja seailluha liktenvuođa ja rávdnjái. Sáhttet leat máŋga siva manin vuovttaid keratiidna nohká, dego dávjá liekkasgieđahallan, kemikálalaš divššut, beaivvášsáđát ja birasfáktorat. Go keratiidna duššaduvvo, de vuovttat šaddet hejot, goikánan ja ráffon, ja dat sáhttet maiddái álkit doadját.
Geasa keratiidna vuoktámáska heive buoremusat?
Keratiidna máska lea earenoamážit ávkkálaš sidjiide, geain leat vuovttat mat leat massán sin lunddolaš nana ja rávdnjái. Dat lea ideaála gaskaoapmi vai buoridivččii ja nannivččii vuovttaid mat leat gáržžidan vahágiid. Dát máska heive bures:
- Duššadan ja goikkis vuovttat: Máska veahkeha divvut vuoktastrumbu ja máhcahit dasa liktenvuođa.
- Kemikálalaččat gieđahallon vuovttat: Várjideapmi ja ivdnen sáhttet heajudit vuovttaid. Keratiidna veahkeha ođasmahttit daid ja dahkat daid eanet seaivvunvuhtii.
- Ráffon ja doadjáivvi vuovttat: Keratiidna jeavddaša vuovttaid ja unnida ráffonvuođa, mii dahká daid álkit čorgenláhkai.
- Otnjes ja eallihis vuovttat: Jos vuovttat orrot leame eallihis, de keratiidna sáhttá addit daidda ođđa nana ja rávdnjái.
Mo geavahit keratiidna vuoktámáskka riekta?
Vai oaččut buoremus bohtosiid, de lea dehálaš geavahit máskka riekta. Čuovo dáid lávkkiid vai sihkkarastát ahte vuovttat ožžot buot ávkki.
- Basa vuovttaid: Álggát bassamiin vuovttaid buori šampoin vai sihkkut buot nuoskki ja buvtta báhcagiid. Dát láhčá vuovttaid nu ahte dat sáhttet bures váldit vuostá máskka ávdnasiid.
- Gohco vehá siiguin: Maŋŋel bassama, gohco vuovttaid várrogasat siiguin vai válddát eret liika čázi. Vuovttat galget leat njuoskat, muhto ii galgga leat menddo čáhci.
- Bidje máskka: Juoge vuovttaid osiide vai lea álkit bidjat máskka. Bidje dan jevdet miehtá vuovttaid, muhto váru bidjamis njuolga vuoktavuđđui, go dat sáhttá dagahit ahte vuovttat šaddet buoiddin. Deattu gaskka ja gežiid.
- Divtte dan váikkuhit: Divtte máskka leat vuovttain dan áiggi mii lea bagadusas, dábálaččat 5 gitta 20 minuhta. Eanet intensiivvalaš divššu várás sáhtát coggat plastihkkagahpira dahje sihkkarastit liegga siiguin.
- Huhtto bures: Go áigi lea dievvan, de huhtto vuovttaid bures liegga čáziin dassážii go buot máska lea eret. Loahpas sáhtát huhttot vel galbma čáziin vai giddet vuovttaid suomuid, mii addá lasi rávdnjái.
Man dávjá galgá geavahit keratiidna máskka?
Man dávjá galggat geavahit keratiidna máskka, sorjá das man dilis du vuovttat leat. Lea dehálaš gávdnat balánssa vai ii bidja menddo olu proteiinna vuovttaide, mii sáhttá dagahit ahte dat šaddet garradin. Buorre njuolggadus lea:
- Lunddolaččat duššadan vuovttat: Geavat máskka oktii vahkus vai nannet ja divvut daid johtilit.
- Vuovttaid seailluheapmi: Jos du vuovttat leat measta buorit, de geavat máskka juohke nuppi dahje goalmmát vahku vai seailluhat daid buori dilis.
- Balánsa: Muitte ahte vuovttat dárbbašit sihke proteiinna ja liktenvuođa. Vái vuovttat eai šatta menddo garradin, de lea buorre molssodit keratiidna máskka ja liktudeaddji máskka gaskkas.
Go geavahat keratiidna máskka riekta ja dássedit, de sáhtát máhcahit vuovttaidasat nana, elastisitehta ja lunddolaš rávdnjái. Dát lea álkes vuohki addit vuovttaidasat dan fuomášumi maid dat ánssášit, vai dat bissot dearvvašin ja čábbán.
