Afro-gárjjut oanehis vuovttain leat earenoamáš čábbát ja máŋggabealagat, ja dat buktet ovdan du vuovttaid luonddugárjjudaga ja struktuvrra. Vuigŋŋalaš ja definerejuvvon gárjuid oažžun gáibida goittotge rievttes teknihkaid ja fuolalaš fuolahusa. Rievttes rutiinnaiguin sáhtát buktit ovdan iežat oanehis vuovttaid buoremus beliid ja návddašit čáppa ja bistevaš frišuvrras. Dán artihkkalis mii mannat čađa iešguđetlágan vugiid, mat veahkehit du ráhkadit ja seailluhit perfeavtta afro-gárjuid.
Vuovttaid válmmaštallan ovdal gárggodeami
Buorre válmmaštallan lea vuođđun buori boađusii. Ovdel go álgá gárggodit, lea dehálaš ahte vuovttat leat buhtisat ja bures láktasadjon. Juohke vuoktahábmen galggašii álgit buhtes vuođuin, vai loahppaboađus šaddá nu buorre go vejolaš.
- Basa ja láktasat: Geavat láktasaddi šampoo ja buorideaddji ávdnasa, mii lea earenoamážit ráhkaduvvon gárjávuoivvas vuovttaide. Buhtes vuovttat váldet buorebut vuostá hábmenávdnasiid ja láktasaddi ávdnasat veahkehit eastadit roassuma ja dahket vuovttaid dipmaseabbon ja álkit gieđahallan láhkai.
- Čáje vuovttaid várrogasat: Go leat bidjan buorideaddji ávdnasa, čáje vuovttaid suorpmaiguin dahje govda bániiguin gámppáin. Álgge vuovttagežiin ja bargga bajásguvlui juolgeváimmui. Dát vuohki veahkeha eastadit vuovttaid boatkuma ja dahká daid álkit hábemii.
- Goikadeapmi: Ale goikkat vuovttaid ollásit ovdal hábema. Afro-gárjuid lea buoremus hámet go vuovttat leat njuoskat muhto eai goalgga. Sáhtát geavahit mikrogieddeskuova dahje T-báiddi ja deaddilit liigge čázi eret vuovttain várrogasat. Dát hehtte ruossudeami ja seailluha luonddugárjjudagaid buorebut go dábálaš skuviin goikadeapmi.
Vállje heivvolaš gárggodanvuogi
Gávdnojit máŋggat iešguđetlágan teknihkat, maiguin sáhttá defineret afro-gárjuid oanehis vuovttain. Gánnáha geahččalit muhtun dáin vugiin vai gávnnat dan, mii heive buoremusat du vuovttaide ja áigigeavahussii.
Suorpmaid gárggodeapmi (Finger Coiling)
Suorpmaid gárggodeapmi lea bivnnut teknihkka, mainna oažžu hui definerejuvvon gárjuid. Váldde unna oasi njuoska vuovttain, bija dasa veaháš hábmenvuoiddasa dahje geleha, ja jorret vuoktasuova iežat suorpma birra, álgge juolgeváimmus ja mana gitta geahčái. Lasa ođđa vuovttaid dađistaga go jorret. Go leat geargan, luoitte gárjju várrogasat. Dát vuohki lea áigigáibideaddji, muhto boađus lea miellagiddevaš ja bistevaš.
Twist-out dahje braid-out
Vaikko vuovttat leat oanehis, de sáhttá geavahit twist-out dahje braid-out teknihka. Juoge njuoska vuovttaid unna osiide ja bija guovtte- dahje golmmasuorát duppaliid dahje básaid. Mađi unnit oasit, dađi unnit ja definerejuvvon gárjjut. Divtte vuovttaid goikat ollásit – áibmuin dahje diffusa geavahusain – ovdal go rahpát daid. Go rahpát duppaliid, de geavat veaháš oljju suorpmaide vai eastadat ruossudeami.
Špongia gárggodeapmi (Sponge Coiling)
Vuoktašpongia lea neavvu, mii lea earenoamážit ráhkaduvvon oanehis afro-vuovttaide. Bija vuovttaide veaháš gárggodanvuoiddasa ja de jorret špongia johtilit ja dušše ovtta guvlui miehtá oaivvi. Moatti minuhtas špongia hábme vuovttaid smávva, definerejuvvon gárjjuide. Dát lea jođánis ja effektiiivvalaš vuohki beaivválaš hábemii.
Gárjuid nanodeapmi ja seailluheapmi
Go gárjjut leat hábmejuvvon, lea dehálaš nanodit daid ja fuolahit daid nu, ahte bistet guhkit áigge čábbán.
- Ollásit goikadeapmi: Lea hui dehálaš ahte vuovttat besset goikat ollásit ovdal go guoskkahat daid menddo olu. Jos guoskkahat njuoska gárjjuide, dat sáhttet ruossut ja massit hámi. Geavat diffusa mii lea biddjon vuollegis temperatuvrii ja leavttui, dahje divtte vuovttaid goikat áibmuin, jos dus lea áigi.
- Bistevašvuohta: Geavat geahpes hábmenávdnasa, nugo muossa dahje geahpes gelea, mii addá bistevašvuođa almmá dahkat vuovttaid garasin dahje lossadin.
- Idjafuolahus: Suojahe vuovttaid ihkku vai seailluhat gárjuid. Geavat silke- dahje satengavuollegahpira dahje liinni. Nubbi vejolašvuohta lea oađđit silke- dahje satengaoaivvelinni alde. Dát vuohki unnida hárššideami ja veahkeha gárjuid bisuhit sin hámi buorebut.
Gárjuid beaivválaš fuolahus
Muhtun smávva dábiiguin sáhtát ođasmahttit ja seailluhit iežat gárjuid čábbán máŋga beaivvi.
- Ođasmahttin: Iđđes sáhtát ođasmahttit gárjuid spruiten geahppasit čázi dahje láktasaddi vuoktaspreija. De sáhtát várrogasat “hurgut” juolgeváimmiid suorpmaiguin vai oaččut eambbo voluma.
- Voluma lasiheapmi: Geavat afro-gámppá (hair pick) ja lokte várrogasat vuovttaid juolgeváimmus vai oaččut voluma, muhto ale gámppe gárjuid čađa.
- Beaivválaš divvun: Jos muhtun gárjjut leat massán hámi, sáhtát ođđasis gárggodit daid suorpmaiguin ja veaháš hábmenávdnasiin. Ii leat dárbu bassat olles vuovttaid juohke beaivvi.
Rievttes fuolahusain ja teknihkaiguin sáhttá oažžut ja seailluhit čáppa, definerejuvvon ja elolaš afro-gárjuid maiddái oanehis vuovttain. Gávnna teknihkaid mat heivejit dutnje buoremusat, leage gierdavaš ja návaše iežat čáppa gárjávuoivvas vuovttain.
