Goikkus ja elomeahttun vuovttat leat máŋgasii oahpis váivvit. Vuovttat dárbbašit njuvčadeami seamma ládje go liiki, vai bissot dearvašin, sevdnjesin ja elastihkalažžan. Njuvčadan dikšunávnnas lea okta dain deháleamos oassin vuovttaid dikšumis, ja dan rievttes geavaheapmi sáhttá dahkat stuorra erohusa. Dán artihkkalis mii mannat čađa mo beaktilit geavahit njuvčadan dikšunávdnasa ja addit vuovttaidasat dan fuolahusa maid dat ánssášit.
Manin vuovttat dárbbašit njuvčadeami?
Máŋga ášši sáhttá dagahit ahte vuovttat goikot. Dálkkádat, dego beaivváš, báhkka ja čoaska áibmu, sáhttá roahkkadit čázi vuovttain. Seammás lea maiddái kemiijalaš gieđahallan dego ivdnen dahje liekkas rusttegiid geavaheapmi dego sirgenruovddit ja vuoktafonat stuorra sivat goikimii. Go vuovttat masset njuvčama, dat šaddet ráhpasin, oalle oanehaččat ja álkit boatkánit. Rievttes njuvčadeapmi máhcaha vuovttaide dárbbašlaš čázi, dahká daid nannosabbon ja sevdnjesabbon, ja addá daidda lunddolaš sevdnjodaga ja elastihkalašvuođa.
Mo válljet rievttes njuvčadan dikšunávdnasa?
Go válljet dikšunávdnasa, lea dehálaš jurddašit iežat vuoktašlája. Buohkain eai leat seammalágan dárbbut. Gávdnojit iešguđetlágan dikšunávdnasat mat leat heivehuvvon sierra vuoktašlájaide.
- Deattis ja roahkkadis vuovttaide: Vállje rikkes ja kremmalaš dikšunávdnasa mas leat njuvčadanávdnasat mat dikšot ja sevnnjodahttet vuovttaid.
- Seakkit ja fiinna vuovttaide: Vállje gehppes dikšunávdnasa mii ii daga vuovttaid lossadin. Geahčes koostumus addá njuvčadeami almmá massima haga voluma.
- Gohppojuvvon dahje gieđahallojuvvon vuovttaide: Dákkár vuovttat dárbbašit eanet fuolahusa. Vállje dikšunávdnasa mas leat divodeaddji ja nannudeaddji iešvuođat mat veahkehit máhcahit vuovttaid struktuvrra.
Beaktilis geavaheapmi – lávki lávkki mielde
Dušše rievttes buktaga válljen ii leat doarvái – dan ferte maiddái geavahit riekta. Čuovo dáid lávkkiid vai fidnet buoremus bohtosiid.
1. Bassá vuovttaid vuđolaččat
Álgge álo basset vuovttaid šampoon. Šampoo rahpá vuovtta giera ja buhtista dan, mii dahká ahte dikšunávnnas beassá buorebut njuovvat sisa ja váikkuhit. Geavat šampoo mii heive du vuoktašládjii ja čalpmai, ja bassá vuđolaččat.
2. Bija dikšunávdnasa riekta
Maŋŋel go leat bassalan, deaddil liige čázi vuovttain. Don sáhtát geavahit sihkaldaga dahje dušše gieđaid. Go vuovttat eai leat menddo njuoskat, dikšunávnnas sáhttá buorebut tartut. Bija dikšunávdnasa vuosttažettiin gežiide ja de mánot dan bajás guovdo-osiide. Vältte čalpma ja vuovttajurddagiid, erenoamážit jos dus leat seakkit vuovttat dahje buoiddis čalbmi, vai it daga vuovttaid lossadin.
3. Divtte dan váikkuhit ja bassal
Maŋŋel go leat biennadan dikšunávdnasa, divtte dan váikkuhit dan áiggi mii lea merkejuvvon buktaga páhkii, dábálaččat 2–5 minuhta. Jus háliidat eanet čiekŋalis váikkuhusa, sáhtát guođđit dan vel guhkit. Loahpas bassal vuovttaid vuđolaččat galbma dahje goalki čáziin. Goalki čáhci veahkeha giddet vuovtta giera, mii lasiha sevdnjodaga ja seailluha njuvčadeami.
Dábáleamos meattáhusat maid galggat välttát
Vaikko dikšunávdnasa geavaheapmi orru álki, de leat muhtin dábálaš meattáhusat mat sáhttet hehttet bohtosiid. Vältte dáid:
- Menddo olu buktaga geavaheapmi: Eanet ii leat álo buoret. Menddo olu dikšunávnnas sáhttá dahkat vuovttaid lossadin ja buoiddin.
- Čalpmai nannemin: Dikšunávnnas lea jurddašuvvon vuovtta guhkkodahkii ja gežiide, ii čalbmái.
- Ii bassal doarvái bures: Jos dikšunávnnas báhcá vuovttaide, dat sáhttet orrut lossadat ja eahpebuhtisin.
