1920-logu elegantta ja glamorálaš vuoktastailat leat fas moddii boahtán. Earenoamážit dainna beakkán suorpma bárruin, mat addet sohppelaš ja historjjálaš deattu juohke olbmo ovdanbuktimii. Dát ajálačes čikŋodat lea heivvolaš earenoamáš dáhpáhusaide, muhto dan sáhttá maiddái geavahit árgabeaivvis, jos háliida veaháš luksusa eallimii. Vaikko dat orru váivin, de lea bures vejolaš ráhkadit dáid čáppa bárruid ieš ruovttus, go dušše čuovvu muhtin njuolggadusaid. Dán artihkkalis mii čájehit dutnje lávkkiid mielde mo don oaččut aiddo daid rievttes retro-báruid.
Válmmaštallan čáppa bárruid várás
Ovdal go álgá hábredit bárruid, lea dehálaš válmmaštallat vuovttaid riekta. Buorre álgu sihkkarastá buoret loahppabohtosa ja dahká barggu álkit. Vuos berre bassat vuovttaid ja geavahit buori balssáma, mii dahká vuovttaid litnásin ja álkin gieđahallat. Čuohpi vuovttaid skihpáriin nu, aiddobáliid leat njuoskat, muhto eai goardut čázi. Njuoskes vuovttat leat eanet elásttalaččat ja álkit hábredit.
Maŋŋel go vuovttat leat rievttes njuoskkadat, berrešii bidjat daidda nanu vuoktavugi, geeli dahje skuhppa. Dát ávdnasat addet vuovttaide doalu, ja dat lea erenoamáš dehálaš suorpma bárruid ráhkadedeiin, mat gáibidit bissovašvuođa. Ávdnasa galgá bidjat dássidit vuovttaide, vuolggis gitta geahčenassii, ja sihkkarastit, ahte juohke vuoktasuorpmas lea gokčon. Geavat gámpá vai oaččut ávdnasa bures juohkásit.
Lávki lávkki mielde: Mo ráhkadit suorpma bárruid
Go vuovttat leat válbmasat, sáhttá álgit ieš bárruid hábrenbargguin. Dát gáibida veaháš hárjehallama, muhto go teknihka oahppá, de manná jođánit. Don dárbbašat dušše čavga gámpá ja iežat suorpmaid.
1. Álgge bajimussá
Juoge vuovttaid guvlui gosa háliidat gámposeaji. Dábáleamos lea ráhkadit seaji bálddas. Vállje guđe bealde áiggut álgit. Ale gámpá nu, ahte vuovttat leat sullii 2-3 sentimehtera gassosaččat gámposeajis, rumbbu guvlui. Doale gámpá dásseárvosaččat ja deaddil dan veaháš oaiveskálžžu vuostá.
2. Hábren "S"-bárruid
Dál álgá dat somámus oassi. Doale gámpá báikkis. Geavat čujuhansuorpma ja deaddil vuovttaid gámpá ovddabealde ruovttoluotta, gámposeaji guvlui. Seammás go deaddilat, de hoiga gámpá sullii guokte sentimehtera olggosguvlui, eret gámposeajis. Dát ráhkada vuosttaš bárru "S"-hámis. Dál gámpá vuovttaid geahčái njuolga vulos, ja don oainnát bárru álgá šaddat. Geavat nu gohčoduvvon bárroklipssaid dahje eará seammalágan klipssaid vai bárru bisánii.
3. Joatkke vulosguvlui
Dál sirdde gámpá veaháš vulos ja dagat seammá vel. Deaddil vuovttaid suorpmain eará guvlui go man gámpáin hoiggat. Juohke háve go leat ožžon ođđa bárru, de bidjal dasa klipsa vai dat bissu. Joatkke ná dassážii go olles vuoktasuorpmas lea bárruin. Lea dehálaš, ahte bargá systemáhtalaččat ja geahččala oažžut bárruid seamma sturrosažžan elegantta loahppabohtosa várás.
Goikadeapmi ja loahppahábren
Go buot bárut leat hábres ja klipssat leat báikkis, de lea áigi goikadit vuovttaid. Buoremus lea diktit vuovttaid goikat ieš, áimmuin. Dat gáibida áiggi, muhto sihkkarastá ahte bárut eai billašuva. Jos lea hoahppu, sáhttá geavahit vuoktagoikadeaddji mii lea biddjon vuollegamus temperatuvrii ja geavahit diffusersuorpmáid, vai áibmu boahtá várrugasat. Doale goikadeaddji vehá guhkkelis vuovttain.
Go vuovttat leat áibbas goikat, sáhtát váruhan váldit klipssaid eret. Ale gámpá vuovttaid dán maŋŋel, muhto baicce hábren daid várrugasat suorpmaiguin jos lea dárbu. Loahpas sáhtát suihkut vehá litna vuoktaláhkka, mii addá fiinna láddjejuvvon deattu ja lassi bissovašvuođa. Jos háliidat, sáhtát bidjat čáppa vuoktaklipssa dahje eará čiŋa, mii heive retro-stilui ja dahká ollislašvuođa vel eanet speadjalin.
