Juovlaáigi lea áigi, goas mii háliidit dovdat iežamet erenomášin, ja smávva detáljat, dego čábbát hárddejuvvon naglat, sáhttet lasihit olu feestamielalašvuhtii. Ruoksat naglat leat klassihkar, mii ii goassege maná modas, ja lea erenoamážit heivvolaš juovlaáigái. Dat symbolisere lieggasa, ráhkisvuođa ja juovlaráfi. Dán artihkkalis mii čájehit dutnje, mo don sáhtát ieš dahkat fenomenála juovlastylinga ruoksat naglaide, geavahišgoahtit delikáhta muohtačalmmiid, salda gárppiid sárggiid ja veahá šeargasteaddji glamoura. Ii leat dárbu leat profesionála naglateknihkkár vai olihit speadjalastojuvvon bohtosiid – čuovo min láhpas láhkái rávvagiid ja návddaš čáppa manikyras olles juovlaáiggi.
Valmistele naglaidat juovlastylingii
Ovdal go álggát láhket, lea dehálaš ráhkadit naglaidat albma láhkai. Buorre vuođđu sihkkarastá, ahte manikyra bistá guhkit ja oaidná erenoamášin. Čuovo dáid muhtin ovttageardán lávkkiid:
- Buhčisteapmi: Sihko eret boares naglaláhkka vávttain ja naglaláhka-erošteaddjiin mii ii sisdoala acetona, vai eastadat naglaidat goikamis.
- Hábmen: Geavat naglafiilla hábben dihte naglaidat háliiduvvon hápmái – ovdamearkka dihte ovdalaš, njealjehas dahje mandel-hápmi. Muitte fiilet naglaidat dušše ovtta guvlui, vai dat eai šatta raššin.
- Naglaskáluid divššuheapmi: Bija gieđaidat liegga čáhcái moadde minuhtan vai naglaskálut šaddet dipmaseappot. Dasto hoavvarat daid várrogasat oránša muorračivggain dahje eará dasa heivvolaš reaidduin. Ale čuohpa naglaskáluid, jos it leat sihkkar das maid dagat, dasgo dat sáhttet suddjet infekšuvnnaid vuostá.
- Goikadeapmi ja buorideapmi: Ovttastahte naglaskáluid oljjuin ja buoride naglafláhta veahá buorideaddji fiillain, vai dat šaddá láivves ja ovttatálot. Dát lávki veahkeha láhkka čavget buorebut.
- Vuoiŋŋadeapmi: Ovdal vuođđoláhka vuoiddama, sihko naglafláhta alkohola-sisdoalli čorgenvuoidasiin vai dat lea áibbas buhtis ja rasskes.
Klassihkalaš ruoksat vuođđu – elegánsa vuođđu
Go naglat leat válmmasat, de lea áigi vuođđoláhkii. Klassihkalaš, čiekŋalis ruoksat lea iešalddis čáppis, muhto dat lea maiddái ideaála vuođđu viidáset hárddaide.
Láhpas láhkái: Mo oažžut perfeakta ruoksat ivnni
1. Vuođđoláhkka (Base coat): Ále goassege vajáldahte vuođđoláhka! Dat ii dušše suddje du naglaidat ivdnemis, muhto maiddái dahká, ahte ivdneláhkka bistá guhkit. Vuoidda oalle asehis gearddi ja dikte dan goikat albma láhkai.
2. Vuosttaš geardi ruoksat láhkka: Dál lea áigi váldoivdnái. Gáffe naglaláhka botelis gaskal gieđaidat ovdal rabadeami, vai ivdni šaddá ovttatálot. Vuoidda vuosttaš asehis gearddi ruoksat láhkka. Álggát nagla gaskkas ja deavdde siidduid. Ii daga maidege, jos vuosttaš geardi ii leat áibbas gokčán – dehálaččat lea, ahte dat lea asehis vai goiká johtilit.
3. Nubbi geardi ruoksat láhkka: Go vuosttaš geardi lea áibbas goikkán, vuoidda nuppi gearddi. Dát geardi addá čiekŋalis ja saturovan ivnni. Geahččal dahkat nu, ahte láhkkavuoiddanhárji ii guoskka naglaskáluid, vai manikyra oaidná buhtisin ja profeššunálan. Dikte goikat albma láhkai ovdal go joatkkát hárddaid dahkamiin.
Muohtačalmmit – delikáhta juovladetaillja
Muohtačalmmit leat okta eanemus bivnnuhis juovlaminstariin. Dat leat elegánttat, delikáhtat ja addet manikyrii duohta dálvemiela. Sáhtát dahkat daid ovtta naglii dahje buot naglaide.
Mo dahkat muohtačalmmiid láhpas láhkái:
Don dárbbahat vilges naglaláhkka ja oalle asehis sivahárjji dahje "dotting tool" (čogŋareiddu), man sáhtát maiddái buhttet ovdamearkka dihte boalloneavlla hoallán geahčin.
- Lávki 1: Gasta reaiddu vilges láhkkii.
- Lávki 2: Sárggo guovtti oanehis sárggi mat mannet ruossalassii nagla guovdu, dego "X".
- Lávki 3: Lasit vel ovtta sárggi horisontálalaččat "X" badjel, nu ahte oaččut nastti hámi guđain sárggáin.
- Lávki 4: Juohke sárggi geahčái sáhtát sárgut smávva "V"-hámát dahje čuoggáid, vai dat muittuhit eanet albma muohtačalmmiid.
- Lávki 5: Sáhtát maiddái lasihit smávva vilges čuoggáid birra muohtačalmmi, vai dat oaidná dego muohtačalbmi borggašivččii. Dikte minstara goikat albma láhkai.
Candy Cane sárggit – salda juovladetaillja
Eará bivnnuhis juovlaminsttar leat "candy cane" sárggit, mat muittuhit daid klassihkalaš juovlagárppiid. Dát minstar lea hui šármánta ja addá manikyrii salda ilu.
Mo dahkat gárppiid sárggiid:
Dán várás dárbbahat maiddái vilges naglaláhkka ja asehis sivahárjji.
- Lávki 1: Go ruoksat vuođđu lea goikkán, gasta asehis sivahárjji vilges láhkkii.
- Lávki 2: Sárggo diagonála sárggiid nagla badjel. Geahččal dahkat daid nu ovttatládje go vejolaš. Sáhtát sárgut guokte dahje golbma sárggi, soravaš nagla guhkkodagas.
- Lávki 3: Sáhtát dahkat dán minstara dušše ovtta naglii, ovdamearkka dihte čáihasnaglas, vai oažžut nu gohčoduvvon "accent nail", dahje buot naglaide, jos háliidat eanet máŋggabealat bohtosa.
- Lávki 4: Dikte vilges sárggiid goikat oalát ovdal go joatkkát.
Lasit veahá šeargasteami ja loahpaheapmi
Jos háliidat lasihit vel eanet feestamiela, de lea šeargasteapmi ideaála. Sáhtát geavahit šeargasteaddji naglaláhkka dahje losa šeargasteaddji bumbá.
Šeargasteaddji effeakta:
Šeargasteaddji naglaláhkka: Válit čađačuovgi láhkka silba- dahje gollišeargasteaddjiin. Vuoidda ovtta gearddi badjel olles nagla dahje dušše oasi das, ovdamearkka dihte naglageahčái (fránskalaš manikyra vugiin). Sáhtát maiddái vuoidit dan dušše dan naglii, mas ii leat eará hárda.
Losa šeargasteapmi: Jos dus lea losa kosmehtalaš šeargasteapmi, sáhtát geavahit dan nu, ahte vuoiggadat dan veahá njuoska badjeláhkka geardái ja de várrogasat čákkat dan ala. Go dat lea goikkán, de sihko eret badjelmearálaš šeargasteami dipma sivahárjjiin.
Loahpaheapmi: Bajit geardi (Top coat)
Go buot hárdan lea goikkán, de lea áigi loahpahit manikyra. Bajit geardi lea guovddáš lávki. Vuoidda ovtta gearddi čađačuovgi bajit láhkka buot naglaid badjel. Dat ii dušše atte naglaide čáppa šeargasteami, muhto maiddái suddje minstariid ja dahká, ahte olles manikyra bistá olu guhkit. Dikte dan goikat oalát, ja válmmas! Dál dus leat čáppa, feestalaš naglat mat heivejit bures juovlaáigái.
